Bahá’í-sanasto ja tyyliopas

Alla on lista keskeisimmistä erisnimistä ja käsitteistä. Moni bahá’í-uskoon liittyvä nimi ja käsite on peräisin arabian ja persian kielistä. Suomen bahá’í-yhteisön vuosikymmeniä käyttämä vakiintunut tyyli bahá’í-sanaston translitterointiin noudattaa Shoghi Effendin luomaa tyyliä.

‘Abdu’l-Bahá (1844–1921)
Bahá’u’lláhin vanhin poika. Toimi Bahá’u’lláhin nimittämänä bahá’í-uskon virallisena tulkitsijana ja yhteisön johtajana vuodesta 1892 kuoleemansa saakka 1921.

Báb (1819–1850)
Bahá’u’lláhia edeltäneen uskonnollisen ilmoituksen perustajan, Siyyid ‘Alí Muḥammad Shírázín, arabiankielinen arvonimi, joka tarkoittaa suomeksi ”porttia”. Bahá’í-uskossa Bábia ja Bahá’u’lláhia pidetään perättäisinä Jumalan ilmaisijoina.

bahá’í
Bahá’í-uskon ja Bahá’u’lláhin seuraaja. Arabiankielen sana bahá tarkoittaa suomeksi ”kirkkautta” – bahá’í tarkoittaa ”kirkkauden seuraajaa”. Suomen kielessä käytämme bahá’í-sanan taivuttamiseen seuraavia muotoja:

yks. nominatiivi: bahá’í
yks. genetiivi: bahá’ín
yks. partitiivi: bahá’íta
yks. illatiivi: bahá’íhin

mon. nominatiivi: bahá’ít
mon. genetiivi: bahá’íden
mon. partitiivi: bahá’íta
mon. illatiivi: bahá’íhin

bahá’í-usko
Bahá’u’lláhin perustama maailmanuskonto.

Bahá’u’lláh (1817–1892)
Bahá’í-uskon perustajan Mírzá Ḥusayn-‘Alí Núrín arabiankielinen arvonimi, joka tarkoittaa suomeksi ”Jumalan kirkkautta”. Bahá’ít pitävät Bahá’u’lláhia viimeisimpänä jumalallisena ilmoituksena ihmiskunnalle. Tällä sivustolla ei ole Bahá’u’lláhin kuvaa. Bahá’ít pitävät hänen asemaansa niin korkeana, että hänen kuvaansa ei esitetä julkisesti eikä myöskään bahá’íden omissa kodeissa. Sen näyttäminen on varattu pyhiinvaelluksen kaltaisiin, erityistä kunnioitusta ja arvokkuutta sisältäviin hetkiin.

Bahá’í International Community (BIC), suom. Bahá’í Kansainvälinen Yhteisö
Kansalaisjärjestö, joka edustaa maailmanlaajuista bahá’í-yhteisöä virallisesti mm. Yhdistyneissä kansakunnissa. www.bic.org

Bahá’í World Centre, suom. Bahá’í-maailmankeskus
Bahá’í-uskon henkinen ja hallinnollinen keskus, johon kuuluvat pyhät paikat Haifan ja Akkon alueella Pohjois-Israelissa ja hallintorakennukset Karmelvuorella Haifassa. www.bahai.org

Paikallinen henkinen neuvosto
Paikallisella tasolla bahá’í-yhteisön asioita hoitaa paikallinen henkinen neuvosto. Neuvostossa on yhdeksän jäsentä, jotka valitaan vuosittaisissa vaaleissa. Kuten kaikki muutkin valitut bahá’í-laitokset, paikallinen henkinen neuvosto toimii elimenä ja tekee päätökset neuvottelemalla. Paikallisen henkisen neuvoston tehtäviin kuuluu edistää lasten ja nuorten henkistä kasvatusta, vahvistaa bahá’í-yhteisöelämää sekä arvioida ja hyödyntää yhteisön resursseja. Ks. hallintojärjestys.

Shoghi Effendi (1897–1957)
Bahá'í-uskon johtaja vuosina 1921–1957. Shoghi Effendin arvonimi on ”bahá’í-uskon Suojelija”. ‘Abdu’l-Bahán tyttärenpoika.

Suomen Bahá’íden Kansallinen Henkinen Neuvosto
Suomen bahá’í-yhteisön hallitus ja virallinen edustaja. Kansallinen henkinen neuvosto on bahá’í-yhteisössä keskeinen hallinnollinen elin, jonka perustamisesta Bahá’u’lláh antoi säädöksen kirjoituksissaan. Kansallisten henkisten neuvostojen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti ihmiskunnan hyvinvointiin, edistää kasvatusta, luoda edellytyksiä rauhalle ja suojata ihmisarvoa. Suomen Bahá’íden Kansallinen Henkinen Neuvosto muodostettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962, ja se toimii kansallisessa bahá’í-keskuksessa Helsingin Käpylässä. (ruots. Nationella Andliga Rådet för Finlands Bahá’íer; saam. Suoma Bahá’íd Nášuvnnalaš Vuoiŋŋalaš Ráđđi)

Suomen bahá’í-yhteisö (Y-tunnus 0116918-2)
Suomessa 1963 rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Kaikki paikalliset bahá’í-yhteisöt kuuluvat Suomen bahá’í-yhteisön alaisuuteen. Suomen bahá’í-yhteisön hallitus ja virallinen edustaja on Suomen Bahá’íden Kansallinen Henkinen Neuvosto. (ruots. Finska bahá’í-samfundet; saam. Suoma bahá’í-searvvuš)

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
Bahá’í-uskon korkein hallintoelin. Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston istuntorakennus on Karmelinvuorella Haifassa, Israelissa. Bahá’u’lláh määräsi kirjoituksissaan Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston perustettavaksi ja ohjaamaan bahá’í-uskon asioita. Oikeusneuvosto perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1963. Kansallisten henkisten neuvostojen jäsenet joka maasta valitsevat Oikeusneuvoston viiden vuoden välein pidettävässä kansainvälisessä yleiskokouksessa.