Bahá’í-uskon tulkitsija
‘Abdu’l-Bahá
(1844–1921)
Testamentissaan Bahá’u’lláh nimitti vanhimman poikansa ‘Abdu’l-Bahán (alunperin ‘Abbás Effendi) kirjoitustensa viralliseksi tulkitsijaksi ja bahá’í-uskon johtajaksi oman kuolemansa jälkeen. Bahá’u’lláh kielsi teologisista kysymyksistä kiistelemisen ja kehotti kasvavaa yhteisöä kääntymään kaikissa kysymyksissä ‘Abdu’l-Bahán puoleen.
Näin Bahá’u’lláh esti monille aikaisemmille uskonnoille tapahtuneen lahkoutumisen, joka on ilmennyt uskon perustajan kuoleman jälkeen oppiristiriitojen muodossa. ‘Abdu’l-Bahán ainutlaatuinen asema mahdollisti, että Bahá’u’lláhin sanoman luova voima saatiin valjastettua ihmiskunnan käyttöön koko aitoudessaan.
‘Abdu’l-Bahá on nimi, jonka hän otti itselleen ja joka tarkoittaa kirkkauden palvelijaa. Hänessä oli jo nuorena nähtävissä sisäsyntyistä viisautta ja hän jakoi isänsä vankeuden ja karkotuksen jo lapsuudestaan saakka.
‘Abdu’l-Bahán elämäntyönä oli edistää kansainvälistä rauhaa, ykseyttä, oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. Hän edustaa täydellistä esikuvaa siitä, miten Bahá’u’lláhin opetuksia ja palvelun henkeä tulisi ilmentää. Hänen ystävällinen ja antelias luonteensa, hyväntekeväisyyden tekeminen ja ennakkoluulottomuus kaikkia kohtaan olivat hänen toimintansa ytimessä.
‘Abdu’l-Bahá kehitti edelleen Bahá’u’lláhin vision mukaisesti bahá’í-hallintojärjestystä, hoiti yhteydenpitoa eri puolilla maailmaa oleviin bahá’ihin ja edisti kasvatukseen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyviä hankkeita.
Vuosina 1910–1911, lähes koko elämänsä kestäneen vankeuden jälkeen, hän matkusti edistämään isänsä opetuksia Egyptiin, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Matkoillaan hän tapasi työväestöä, perheitä, diplomaatteja, ajattelijoita, uskonnollisia ja poliittisia vaikuttajia sekä toimittajia.
Matkoillaan ‘Abdu’l-Bahá piti puheita kaikenlaisista taustoista tuleville ihmisille, antoi haastatteluita ja kertoi Bahá’u’lláhin keinoista ihmiskunnan ykseyden saavuttamiseksi. ‘Abdu’l-Bahá painotti naisten oikeuksia, kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta, rauhan rakentamisen tärkeyttä sekä henkistä ja moraalista uudistumista. Näiden matkojen seurauksena bahá’í-usko levisi voimakkaasti.
Löytääksemme totuuden meidän on luovuttava ennakkoluuloistamme, omista mitättömistä käsityksistämme. Avoin ja vastaanottava mieli on välttämätön. Jos maljamme on täynnä itseämme, siinä ei ole lainkaan tilaa elämänvedelle. Se että kuvittelemme itse olevamme oikeassa ja kaikkien muiden väärässä, on suurin kaikista esteistä tiellämme kohti ykseyttä, ja ykseys on välttämätön totuuden saavuttamiseksi, sillä totuus on yksi.
‘Abdu’l-Bahá
Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa kirjeenvaihto eri puolilla maailmaa olevien bahá’íden kanssa hankaloitui. Näinä vuosina ‘Abdu’l-Bahá keskittyi ympärillään olevien ihmisten henkisen ja materiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi Israelissa.
Sodan aiheuttaman nälänhädän välttämiseksi ‘Abdu’l-Bahá järjesti mittavat maatalous- ja viljelysjärjestelyt Jordanin laakson alueella, Tiberiaksen ja Genesaretinjärven lähellä. Alue on sama, missä Jeesus Kristus piti kuuluisan vuorisaarnansa ja ruokki suuren määrän ihmisiä.
‘Abdu’l-Bahán kaukonäköisyyden ansiosta kolme vuotta kestävän saarron ja sodankäynnin vaikutukset olivat odotettua lievemmät, ja hän kykeni ruokkimaan Haifan ja Akkon sadat köyhät, uskonnolliseen ja sosiaaliseen taustaan katsomatta.
Huhtikuussa 1920 Brittiläinen imperiumi palkitsi ‘Abdu’l-Bahán humanitaarisesta työstään ja Palestiinan köyhien auttamisesta ritarin arvolla – Sir ‘Abdu’l-Bahá ‘Abbás K.B.E. (Knight of the British Empire) – arvonimi, jota hän vaatimattomuutensa vuoksi tuskin koskaan käytti.
Lue lisää ‘Abdu’l-Bahán rauhanpyrkimyksistä
‘Abdu’l-Bahá oli laajasti rakastettu henkilö palvelualttiudensa, välittömyytensä ja lempeän huumorintajunsa ansiosta.
Kun hän kuoli 77-vuoden iässä marraskuussa 1921 Haifassa, hänen hautajaisiinsa saapui arviolta 10 000 ihmistä useista eri uskonnollisista taustoista osoittamaan kunnioitustaan. ‘Abdu’l-Bahán kuollessa bahá’í-usko oli levinnyt 35 maahan ympäri maailmaa.
Bahá’u’lláhin ja Bábin teosten lisäksi ‘Abdu’l-Bahán kirjoitukset ovat olennainen ohjauksen lähde ja lukeutuvat bahá’í-uskon pyhiin kirjoituksiin.
Kuten Bahá’u’lláh aikaisemmin, ‘Abdu’l-Bahá nimitti omassa testamentissaan tyttärenpoikansa Shoghi Effendin (1897–1957) bahá’í-uskon Suojelijaksi ja sen opetusten tulkitsijaksi.
Esikuva
‘Abdu’l-Bahán poismenon satavuotispäivän kunniaksi julkaistu dokumenttielokuva Esikuva kertoo hänen elämästään ja suuresta vaikutuksestaan ihmisiin sekä hänen elinaikanaan että tänä päivänä.
55 min – tekstitetty suomeksi. Elokuva on katseltavissa myös muilla kielillä osoitteessa bahai.org/exemplar