Suoma bahá’í-servožis oanehaččat

Ain jođánabbon šaddi rievdadusaid áiggis olmmošgotti stuorámus dárbun lea gávdnat oktasaš oainnu eallima iešvuođas ja ulbmilis ja servvodaga boahtteáiggis. Dákkár višuvdna gávdno bahá’í-oskku vuođđudeaddji Bahá’u’lláha čállosiin.

Suoma bahá’í-searvvuš heiveha bahá’í-oskku vuoiŋŋalaš oahpahusaid servvodaga dili buorideapmin ovttas olbmuiguin, geain lea iešguđegelágan duogáš. Mii geahččalit oahppat mo jurdda olmmošgotti oktavuođas oažžu áigái vuoiŋŋalaš ja servvodatlaš nuppástusa.

Gudni ii gula dasa, gii ráhkista iežas riikka, baicce buorebutge dasa, gii ráhkista oppa máilmmi. Eanaspábba lea dušše okta riika ja olmmošgoddi dan lahtut.

Bahá’u’lláh

Bahá’í-oskku ruohttasat leat 1800-logu beallemuttu Persias ja dán áiggi guottiheaddjit leat badjel 200 riikkas. Bahá’í-osku lea geográfalaččat kristtalašvuođa maŋŋá máilmmi eanemus leavvan osku. Supmii dat bođii 1930-logus.

Suomas orrot dán áigge bahá´ít badjel 70 báikegottis Helssegis Anárii. Suomas leat šaddan bajás bahá´ít jo njealji sohkabuolvva áigge. Suoma bahá’í-searvvuš lea ortniiduvvan báikkálaš servošiidda. Báikkálaš servošat leat bidjan álgui ja čađahan eanaš oasi dáhpáhusain ja doaimmain. Mii sávvat liekkus buresboahtima iežat báikegotti bahá’í-servoša doaimmaide.

Bahá’í-servoša doaimmat lea buohkaide rabas nu Suomas go eará sajiinge máilmmis. Olmmošgotti oktavuođa jurdda ollášuhttojuvvo earet eará olbmuid ássanbirrasiid mánáiddiimmuin, árranuoraid joavkkuin, oahpporieggáin ja rohkosbottuin.

Bahá’í-osku gieldá jorgalahttima ja teologalaš nákkáhallama ja oahpaha ráđđádallama kultuvrra, mas oktasaš oaidnu gávdno sierralágan oainnuid ovdanboahtima maŋŋá.

Bahá’í-čállosat davvisámegillii