Kasvatuksen ja koulutuksen välttämättömyys

Oppiminen kuuluu kaikille. Bahá’í-näkemyksen mukaan yleinen oppivelvollisuus ja tiedon saavutettavuus ovat koko ihmiskunnan perusoikeus. Perheellä ja yhteisöllä on jaettu vastuu kasvattaa lapsista oikeudenmukaisia ja epäitsekkäitä ihmisiä, jotka kehittävät henkisiä ominaisuuksiaan, hankkivat tietoa ja kouluttautuvat ihmiskunnan palveluun oman ammattinsa kautta.

Bahá’u’lláh kuvaa ihmisen sisäistä potentiaalia tunnetussa vertauksessaan:

Pitäkää ihmistä kaivoksena, joka on täynnään verrattoman arvokkaita jalokiviä. Vain kasvatus voi saada sen paljastamaan aarteensa ja auttaa ihmiskuntaa niistä hyötymään. (Maqṣúdin muistio)

Tämän ymmärryksen pohjalta kasvatus nähdään prosessina, joka kutsuu esiin jokaisen ihmisen synnynnäiset lahjat ja suuntaa ne yhteistä hyvää kohti. Kaiken kasvatuksen perusta on henkinen. Tarkoituksena on kasvattaa lapsia, jotka näkevät maapallon kaikkien yhteisenä kotina, kunnioittavat jokaisen ihmisarvoa ja vapautuvat ennakkoluuloista.

Vanhemmat kantavat ensisijaisen vastuun, mutta kasvaakseen henkisesti, lapset tarvitsevat myös ympäröivän yhteisön rakkautta, turvaa ja huomiota. Maailmanlaajuisen bahá’í-yhteisön johtoelin Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kirjoittaa:

Lapset ovat kaikkein kallisarvoisin aarre, joka millään yhteisöllä voi olla, sillä heissä on tulevaisuuden lupaus ja vakuus. Heissä on alku tulevaisuuden yhteiskunnan luonteelle, jonka pitkälti muovaa se, mitä yhteisön muodostavat aikuiset tekevät tai jättävät tekemättä lasten suhteen. He ovat holhotteja, joita mikään yhteisö ei voi rankaisematta lyödä laimin. Kaikenkattava rakkaus lapsiin, miten heitä kohdellaan, heille osoitetun huomion laatu, missä hengessä aikuiset käyttäytyvät heitä kohtaan – kaikki nämä ovat tarvittavan suhtautumistavan elintärkeitä puolia. (Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston riḍván-sanoma 2000)

Tiedon välttämättömyys

Bahá’ít näkevät tiedon hankkimisen ja jakamisen olennaisena osana ihmiskunnan edistymistä. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kirjoittaa tietämättömyyden ylläpitämisen olevan ”kaikkein pahimmanlaatuista sortoa”, sillä se vahvistaa ennakkoluuloja ja estää ihmiskunnan ykseyden toteutumista:

Tiedonsaanti on jokaisen ihmisen oikeus, ja osallistuminen tiedon tuottamiseen, soveltamiseen ja levittämiseen on velvollisuus, joka kaikkien on otettava harteilleen kukoistavan maailmansivistyksen rakentamisen mahtavassa hankkeessa – kukin omien lahjojensa ja kykyjensä mukaan. (Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston riḍván-sanoma 2010)

Tällaisesta näkökulmasta tieto ymmärretään yhteiseksi voimavaraksi. Sitä ei kerätä vain omaa henkilökohtaista hyötyä ajatellen, vaan sen avulla pyritään parantamaan koko yhteiskunnan elämää. Siksi henkinen kasvatus ja koulutus kulkevat rinnakkain: lapset, nuoret ja aikuiset oppivat näkemään tiedon kehittämisen palveluna, tapana rakentaa parempaa maailmaa ympärilleen.

Koulutusinstituutti tukee kaikkien ikäryhmien oppimista

Pyrkimyksemme edistää yhteiskunnallista muutosta perustuu vakaumukseen, että jokainen ihminen on osa ihmisperhettä ja että jokainen voi antaa osansa maailman parantamiseen. Kasvava tietoisuus tästä näkemyksestä kannustaa yksilöä ottamaan vastuun omasta älyllisestä ja henkisestä kehityksestään sekä vaikuttamaan myönteisesti yhteiskunnan uudistamiseen.

Tätä oppimisprosessia tukevat eri ikäryhmille suunnatut koulutusinstituutin kasvatukselliset ohjelmat, joiden parissa monentaustaiset yksilöt, nuoret ja perheet tutustuvat henkisiin periaatteisiin ja alkavat soveltaa niitä omassa elämässään. Koulutusinstituutin tarjoamat koulutuskokonaisuudet jakautuvat kolmeen ikäryhmään: 5–10-vuotiaiden lastentunnit, 11–14-vuotiaiden varhaisnuorten toiminta sekä nuorten ja aikuisten opintopiirit.