Bahá’í-serkusten kohtelu herättää vakavaa huolta vainon kärjistymisestä Iranissa
Borna ja Peyvand Naimi
Kahden iranilaisen bahá’ín, Borna ja Peyvand Naimin, kohtelu on herättänyt kansainvälistä huolta vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Serkuksia uhkaa kuolemanrangaistus syytteiden perusteella, joista ei ole esitetty näyttöä ja jotka perustuvat kidutuksen avulla hankittuihin ”tunnustuksiin”.
Molemmat miehet pidätettiin alkuvuonna 2026 Iranin mielenosoitusten aikaan. Heitä on sen jälkeen pidetty vangittuina ilman oikeudenkäyntiä ja ilman pääsyä asianajajaan. Heitä on kidutettu järjestelmällisesti, muun muassa pahoinpitelyin, sähköiskuilla ja valeteloituksilla, tarkoituksena pakottaa heidät tunnustamaan rikoksia, joita he eivät ole tehneet.
Peyvand Naimi on joutunut erityisen vakavan psyykkisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi. Häntä on pidetty eristyksissä, sidottu ja pahoinpidelty sekä altistettu toistuville valeteloituksille. Hänen terveytensä on heikentynyt merkittävästi, eikä hänelle ole annettu asianmukaista hoitoa. Samalla häntä vastaan on esitetty syytöksiä teoista, jotka tapahtuivat hänen jo ollessaan pidätettynä.
Borna Naimin kohdalla kidutus on ulottunut myös hänen perheeseensä liittyvään psykologiseen painostukseen. Häntä on uhattu kolmevuotiaan tyttärensä kohtalolla, mikä on pakottanut hänet allekirjoittamaan valmiiksi laaditun väärän tunnustuksen. Hänen tyttärensä hyvinvointi on kärsinyt tilanteesta, ja perhe kokee syvää ahdistusta.
Iranissa on raportoitu poliittisiin syytteisiin liittyvien teloitusten lisääntymisestä. Tämä lisää pelkoa siitä, että serkuksille saatetaan määrätä kuolemanrangaistus ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, vaativat serkusten vapauttamista. Myös monet poliittiset johtajat ja kulttuurivaikuttajat ympäri maailmaa ovat vaatineet samaa.
Bahá’íhin kohdistuva vaino voimistunut
Iranin bahá’ít ovat olleet uskonnon synnyinmaassa vainon kohteena jo sen perustamisesta lähtien, yli 180 vuotta. Maan bahá’í-yhteisöön kuuluu 300 000 henkilöä ja se muodostaa Iranin suurimman uskonnollisen vähemmistön. Kristityillä, juutalaisilla ja zoroasterilaisilla on Iranin perustuslain suoja vähemmistöuskontoina, mutta bahá’ít ovat tässä suhteessa täysin lainsuojattomia.
Bahá’í-yhteisön edustustaho Bahá’í International Community (BIC) on todennut, että Borna ja Peyvand Naimin tapaukset kuvastavat laajempaa kehitystä, jossa Iranin viranomaiset pyrkivät tekemään bahá’í-yhteisöstä syntipukin maan kriisitilanteissa. Samankaltaista valtiojohtoista toimintaa on jatkunut vuosikymmeniä, ja siihen on sisältynyt disinformaatiokampanjoita sekä perusteettomia syytöksiä.
”Peyvandin ja Bornan kohtelu osoittaa, miten pitkälle viranomaiset ovat valmiita menemään sepittääkseen syytöksiä bahá’íta vastaan”, toteaa Simin Fahandej, BIC:n YK-edustaja Genevassa. Hänen mukaansa tapaus herättää vakavia kysymyksiä Iranin hallituksen aikomuksista bahá’í-vähemmistöä kohtaan.
Iranin ohella bahá’íden ihmisoikeuksia on poljettu muuan muassa Egyptissä, Jemenissä ja Qatarissa. BIC:n uusimpien tietojen mukaan yli 40 prosenttia Qatarin bahá’í-väestöstä on vaarassa tulla karkotetuksi viranomaisten kiristäessä toimiaan muun muassa pidätyksillä, uhkailulla ja oleskelulupien uusimatta jättämisellä. Kyse on järjestelmällisestä uskonnolliseen vähemmistöön kohdistuvasta syrjinnästä, joka on jatkunut vuosikymmeniä.
