Historiallinen talo Haifassa siirtymässä bahá’í-yhteisön omistukseen

Haifassa Karmelvuoren alarinteillä sijaitseva talo, jossa Bahá’u’lláh yöpyi kesällä 1891, on siirtymässä bahá’í-maailmankeskuksen omistukseen.

Siirtokuntalaisten rakentaman talon etuoven yläpuolelle on kaiverrettu teksti ”Der Herr ist nahe”, Herra on lähellä. Kuva: Natascha M

Maailmanlaajuisen bahá’í-yhteisön korkein hallintoelin Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on ilmoittanut, että Karmelvuoren alarinteillä sijaitseva temppeliläissiirtokunnan talo on siirtymässä bahá’í-yhteisön omistukseen. Oikeusneuvosto mainitsee asiasta kaikille kansallisille henkisille neuvostoille osoittamassaan kirjeessä:

Olemme mielissämme saadessamme ilmoittaa, että monen vuoden kärsivällisten neuvottelujen jälkeen Haifan kaupunki on suostunut siirtämään Bahá’í-maailmankeskuksen omistukseen Karmel-vuoren alarinteillä sijaitsevan kaksikerroksisen temppeliläistalon, jossa Bahá’u’lláh itse kerran yöpyi eräällä vierailullaan kaupungissa. Kiinteistö on itään Bábin hautapyhäkön terassien juurella olevasta aukiosta ja sen maa-alueen vieressä, jossa Bahá’u’lláhin teltta oli pystytettynä. Rakennus, joka on kolmensadankuudentoista neliömetrin maa-alueella, sijaitsee Bábin hautapyhäkön ja sen ympäristön maailmanperintökohteen piirissä. Sen omisti aikanaan saksalainen temppeliläisperhe, joka kaiversi talon etuoven yläosaan enteelliset sanat ”Der Herr ist nahe”, eli Herra on lähellä. Kun Siunattu kauneus vieraili Haifassa kesällä 1891 kärsien lyhyestä sairaudesta, Hän yöpyi muutaman päivän ajan tässä talossa perheen vieraana. Suunnitelmat ovat käynnissä talon entisöimiseksi niin, että aikanaan se voidaan avata pyhiinvaeltajille ja vierailijoille.

1800-luvulla saksalaisesta pietismiperinteestä noussut Tempelgesellschaft-liike, temppeliyhteisö, etsi tapaa toteuttaa kristillistä elämää alkukirkon ihanteiden mukaisesti. Liikkeen tarkoituksena oli valmistautua Kristuksen toiseen tulemiseen, jonka monet kristilliset yhteisöt ennakoivat tapahtuvan 1800-luvun puolivälissä.

Vuonna 1868 temppeliläisliikkeen perustajat Christoph Hoffmann ja Georg David Hardegg perustivat Haifaan siirtokunnan Karmelvuoren juurelle vakuuttuneina siitä, että Kristus olisi pian palaava alueelle.

Bahá’u’lláh saapui vielä samana vuonna perheineen ja seuraajineen viereiseen Akkon vankilakaupunkiin Osmanien valtakunnan vankina. Vankeuden kevennyttyä hän vieraili Haifassa joitakin kertoja, viimeisen kerran kesällä 1891.

Tuolla vierailulla hän osoitti vanhimmalle pojalleen ja bahá’í-uskon tulkitsijalle ‘Abdu’l-Bahálle paikan, johon Bábin hautapyhäkkö tulisi tulevaisuudessa pystyttää. Lisäksi hän ilmaisi Karmelin muistion, jossa hän vahvisti vuoren aseman ”Jumalan vuorena” eli bahá’í-uskon keskuksena ja ennakoi Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston perustamisen vuorelle.

Bahá’u’lláhin vision mukaisesti Karmelin harjanteelle on rakennettu Oikeusneuvoston istuntorakennuksen lisäksi myös muita bahá’í-maailmanyhteisön hallinnollisia laitoksia, jotka tukevat uskonnon kehitystä maailmanlaajuisesti.

Maailmankeskuksen ja pyhäkköjen kehitys on edennyt vaiheittain usean sukupolven aikana niin ‘Abdu’l-Bahán, Shoghi Effendin kuin Oikeusneuvoston johdolla. Vuonna 2001 valmistuivat Karmelvuoren yhdeksäntoista terassia. Bahá’í-uskon pyhät paikat Haifassa ja Akkossa nimettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 2008.