Pääopetukset yksilön
ja yhteiskunnan kehittämiseksi

Bahá’í-uskon tärkein periaate on ykseys – Jumalan, uskonnon ja ihmiskunnan ykseys. Ihmiskunta on henkisessä ja yhteiskunnallisessa kehityksessään sellaisessa vaiheessa, että sen yhdistyminen globaaliksi yhteiskunnaksi ei ole vain mahdollista vaan väistämätöntä. Ihmiskunnalla on kuitenkin edessään valinta: saavutetaanko uuden ajan maailmanjärjestys yhteisen tahdon ja ponnistuksen kautta vai itsepäisyydestä johtuvien tuskallisten kärsimysten kautta. Bahá’u’lláh opetti, että ”Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta ei voida saavuttaa, ellei ja ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiintunut.”

Bahá’í-opetusten mukaan uskonnon tehtävänä on tarjota ne yksilöä ja yhteisöä koskevat henkiset periaatteet, jotka tarvitaan todellisen hyvinvoinnin aikaansaamiseksi.

Bahá’u’lláh esitti monia yksilön elämää ja yhteiskunnallista toimintaa koskevia periaatteita ja lakeja, joiden tarkoitus on viedä ihmiskunta nykyisen murroksen ja sekasorron tilan läpi kohti globaalia yhteiskuntaa, jossa toteutuu ”ykseys moninaisuudessa”. Näitä Bahá’u’lláhin periaatteita ovat muun muassa:

• Totuuden etsiminen: Ihmisen tulee luopua ennakkoluuloistaan ja omista kuvitelmistaan voidakseen etsiä totuutta esteettömästi. Kaikkien uskontojen perimmäinen totuus on sama, ja ihmisiä sitovat kulttuurista riippumatta samat ystävyyden ja ykseyden lainalaisuudet.
• Yhdenvertaisuus: Lain täytyy hallita, ei yksilön. Ihmisillä on syntyperästään tai sukupuolestaan riippumatta yhtäläiset oikeudet. Naisten voimaantuminen tasaveroisina kumppaneina on välttämätön edellytys ihmiskunnan hyvinvoinnille.

• Tieteen ja uskonnon yhteistyö: Uskonto, jonka opetukset ovat tieteen vastaisia, on taikauskoa. Tiede ja ihminen tarvitsevat moraalisen innoituksen ja eettiset päämäärät, jotka vain uskonto voi tarjota.
• Yleismaailmallinen rauha: Ihmiskunta tarvitsee paikallisen ja kansallisen hallinnon lisäksi kansainvälisen hallinnon, joka perustuu yhteisesti hyväksyttyyn lainsäädäntöön. Sen parlamentin jäsenet tulee valita kaikkien maiden edustajista. Kiistat, jotka ovat luonteeltaan kansainvälisiä, tulee alistaa kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kollektiivisen turvallisuuden periaate estää yhtä kansaa hyökkäämästä toista vastaan.
• Koulutuksen ja kasvatuksen välttämättömyys: Yleinen oppivelvollisuus sekä opetuksen ja tiedon yleismaailmallinen saavutettavuus ovat koko ihmiskunnan perusoikeus. Vanhempien vastuu on kasvattaa lapsistaan moraalisia ja epäitsekkäitä ihmisiä, joilla on kiinnostus hankkia tietoa ja ymmärrystä maailmasta sekä ammatti, jolla he voivat elättää itsensä ja palvella muita ihmisiä.
• Neuvottelun periaate: Kaikki tärkeät kysymykset tulee ratkaista eturyhmistä vapaan neuvottelun avulla, kuten Bahá’u’lláh kirjoitti: ”Neuvotelkaatte keskenänne äärimmäisen ystävyyden ja täydellisen toveruuden hengessä ja pyhittäkää elämänne kallisarvoiset päivät maailman parantamiseen...”
• Kohtuus ja oikeudenmukaisuus: Yhteiskunnan ja yksilön todellinen hyvinvointi perustuu kohtuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ihmisten elintasossa tulee aina olemaan eroja inhimillisten kykyjen ja yksilöiden ponnistelun erojen luontaisena seurauksena, mutta äärimmäisen köyhyyden ja rikkauden ääripäät tulee poistaa.
• Hartaudellisuus: Päivittäinen rukous on keskeinen henkinen keino luonteen kasvattamiseen ja puhtaiden pyrkimysten omaksumiseen.
• Ihmiskunnan palveleminen: Jokaisella ihmisellä on oma ainutlaatuinen paikkansa ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä. ”Älkää kuluttako aikaanne omissa askareissanne, vaan keskittäkää ajatuksenne siihen, mikä on parantava ihmiskunnan kohtaloita ja puhdistava ihmisten sydämet ja sielut.”