Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista

82: Olet kysynyt Minulta sielun olemuksesta…

Lähdetiedostona käytetty: Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista, 1987

Nimien kirjoitusasu on muutettu vastaamaan Kitáb-i-Íqánia (2010) ja joitakin kirjoitusvirheitä on korjattu.

Sisällys

82: Olet kysynyt Minulta sielun olemuksesta…

sivu 177Olet kysynyt Minulta sielun olemuksesta. Totisesti tiedä, että sielu on Jumalan merkki, taivaallinen jalokivi, jonka todellisuutta eivät ihmisistä oppineimmatkaan ole käsittäneet ja jonka salaisuutta ei ainutkaan ymmärrys, miten terävä se sitten lieneekin, voi koskaan toivoa selvittävänsä. Se on kaikista luoduista ensimmäinen julistamaan luojansa oivallisuutta, ensimmäinen tunnustamaan Hänen kirkkautensa, tarttumaan Hänen totuuteensa ja palvoen Hänen edessään kumartumaan. Jos se on uskollinen Jumalalle, se on heijastava Hänen valoansa ja lopulta Hänen tykönsä palaava. Mutta jollei se ole luojallensa alamainen, se on joutuva itseyden ja intohimon uhriksi ja on viimein niiden syvyyksiin vajoava.

Ken ei tänä päivänä ole antanut ihmisten epäilyjen ja kuvitelmien käännyttää itseään pois Hänestä, joka on ikuinen totuus, eikä ole sallinut hengellisten ja maallisten vallanpitäjien nostattaman kiihtymyksen pidättää itseään tunnustamasta Hänen sanomaansa, sellaisen ihmisen on Jumala, kaikkien ihmisten Herra, katsova yhdeksi mahtavista merkeistänsä ja hänet niihin lukeva, joiden nimet korkeimman kynä on kirjaansa merkinnyt. Siunattu on se, joka on tuntenut tällaisen sielun todellisen suuruuden, on sen aseman tunnustanut ja sen hyveet havainnut.

Paljon on entisaikain kirjoissa kirjoitettu sielun kehityksen eri vaiheista, kuten aistillisuus, kiivaus, innoitus, hyväntahtoisuus, tyytyväisyys, jumalallinen mielisuosio ja muu vastaava; korkeimman kynä ei sivu 178 kuitenkaan tahdo niissä viipyä. Jokainen sielu, joka tänä päivänä nöyränä seuraa Jumalaansa ja pysyy Hänelle uskollisena, on huomaava saaneensa osakseen kaikkien kaunoisten nimien ja asemien kunnian ja kirkkauden.

Ihmisen nukkuessa ei minkään ulkopuolisen olion voida mitenkään sanoa vaikuttavan hänen sielunsa sisimpään olemukseen. Alkuperäiseltä asemaltansa ja luonteeltansa sielu ei ole altis minkäänlaisille muutoksille. Kaikkia sen toiminnoissa tapahtuvia poikkeamia on pidettävä ulkonaisista syistä johtuvina. Näiden ulkoisten vaikutusten aiheuttamaksi on luettava kaikki sen elämänpiirissä, ymmärryksessä ja käsityskyvyssä tapahtuvat poikkeamat.

Ajattele ihmissilmää. Vaikka sillä onkin kyky havaita kaikki luodut asiat, voi kuitenkin vähäisinkin este sen näköä niin haitata, että se menettää kykynsä nähdä ainuttakaan esinettä. Ylistetty olkoon Hänen nimensä, joka on näiden syiden Luoja ja alkusyy, ja joka on säätänyt, että kaikki olevaisuuden maailmassa tapahtuvat muutokset ja poikkeamat ovat niistä riippuvaiset. Maailmankaikkeudessa on jokainen luotu olio vain ovi Hänen tuntemukseensa, merkki Hänen yliherruudestansa, Hänen nimensä ilmaisija, Hänen majesteettiutensa vertauskuva, Hänen valtansa tunnus, portti Hänen suoralle tiellensä. – –

Totisesti sanon, että sisimmältä olemukseltansa ihmissielu on yksi Jumalan merkeistä, salaisuus Hänen salaisuuksiensa joukossa. Se on yksi Kaikkivaltiaan mahtavista merkeistä, airut, joka julistaa kaikkien sivu 179 Jumalan maailmoiden todellisuutta. Siihen on kätkettynä se, minkä maailma tällä hetkellä on täysin kykenemätön käsittämään. Pohdi sydämessäsi, kuinka Jumalan sielu, joka on läpitunkevana kaikissa Hänen laeissansa, on ilmaistu, ja vertaa sitä siihen alhaiseen ja aistilliseen luonteeseen, joka on Häntä vastaan kapinoinut, joka estää ihmisiä kääntymästä nimien Herran puoleen ja saa heidät seuraamaan heidän omia halujansa ja turmelustansa. Sellainen sielu on totisesti kauas vaeltanut erheen polkua. – –

Olet lisäksi kysynyt Minulta sielun tilasta sen ruumiista erkaannuttua. Totisesti tiedä, että jos ihmisen sielu on kulkenut Jumalan teitä, se on varmasti rakastetun kirkkauteen palaava ja sinne kootuksi tuleva. Jumalan vanhurskauden kautta! Se on saavuttava sellaisen aseman, mitä ei ainutkaan kynä voi kuvata eikä kieli kertoa. Sielu, joka on pysynyt uskollisena Jumalan asialle ja seisonut horjumattoman lujana Hänen polullansa, on ylösnousemuksensa jälkeen omaava sellaisen voiman, että hänestä voivat hyötyä kaikki Kaikkivaltiaan luomat maailmat. Sellainen sielu on täydellisen kuninkaan ja jumalallisen kasvattajan käskystä toimiva puhtaana hapatteena, joka on hapattava koko olevaisuuden maailman, sekä antava voiman, jonka kautta maailman taidot ja ihmeet saavat ilmauksensa. Ajattele, kuinka jauhot hapatakseen tarvitsevat hapatetta. Maailman hapate ovat ne sielut, jotka ovat irrottautuneisuuden vertauskuvia. Mietiskele tätä ja ole niitä, jotka ovat kiitollisia.

sivu 180Useissa muistioissamme Me olemme maininnut tämän aiheen ja esittänyt sielun kehityksen eri vaiheet. Totisesti sanon, että ihmissielu on kaikenlaisen lähtemisen ja palaamisen yläpuolella. Se on liikkumatta, ja kuitenkin se kohoaa; se liikkuu ja kuitenkin on liikkumatta. Itsessään se on todistus, joka todistaa ehdonalaisen maailman olemassaolosta kuten myös sen maailman todellisuudesta, jolla ei ole alkua eikä loppua. Huomaa, kuinka näkemäsi uni useiden vuosien kuluttua uudelleen tapahtuu silmiesi edessä. Ajattele, miten merkillinen onkaan sinulle unessasi ilmaantuvan maailman arvoitus. Pohdiskele sydämessäsi Jumalan tutkimatonta viisautta ja mieti sen moninaisia ilmauksia. – –

Huomaa Jumalan luomistyöstä kertovat suurenmoiset todisteet ja ajattele tuon työn mittavuutta ja luonnetta. Hän, joka on profeettain sinetti, on lausunut: ”Lisää ihmetystäni ja hämmästystäni Sinua kohtaan, oi Jumala!”

Kysymykseesi siitä, onko aineellinen maailma minkäänlaisten rajoitusten alainen: Tiedä, että tämän asian käsittäminen riippuu havainnoijasta itsestään. Jossain mielessä se on rajallinen, toisessa se taas on kaikkien rajoitusten ulkopuolella. Ainoa tosi Jumala on ikuisesti ollut olemassa ja on yhä ikuisesti oleva. Myöskään Hänen luomakunnallansa ei ole ollut alkua eikä sillä ole loppua oleva. Kaikkea luotua edeltää kuitenkin alkusyy. Tämä tosiasia sinänsä kiistattomasti todistaa Luojan ykseyden.

Olet myös kysynyt Minulta taivaankappalten sivu 181 olemuksesta. Niiden olemuksen ymmärtämiseksi olisi välttämätöntä tutkia, mitä merkitsevät entisaikain kirjoissa esiintyvät viittaukset taivaankappaleihin ja taivaihin, sekä selvittää niiden suhde tähän aineelliseen maailmaan ja niiden vaikutus siihen. Jokainen sydän on täynnään ihmetystä niin hämmentävän aiheen edessä ja jokainen mieli ymmällään sen arvoituksen takia. Yksin Jumala voi sen merkityksen luodata. Oppineiden, jotka ovat tämän maapallon eliniän useiksi tuhansiksi vuosiksi määritelleet, ei ole pitkään jatkuneiden tutkimustensa aikana onnistunut muiden kiertotähtien lukumäärää tahi ikää ratkaista. Ajattele myös, miten monin tavoin näiden ihmisten esittämät teoriat eroavatkaan toisistaan. Tiedä, että jokaisella kiintotähdellä on omat kiertotähtensä ja jokaisella kiertotähdellä omat luontokappaleensa, joiden määrää yksikään ihminen ei voi lukea.

Oi sinä, joka olet kiinnittänyt katseesi Minun kasvoihini! Tänä päivänä on kirkkauden päivänkoitto ilmaissut sädeloistonsa, ja korkeimman ääni kuuluttaa kutsunsa. Aiemmin Me olemme lausunut nämä sanat: ”Tänä päivänä ei yhdenkään ihmisen sovi epäillä Herraansa. Jokaisen, joka on kuullut Jumalan kutsun, Hänen julistamanansa, joka on kirkkauden päivänkoitto, tulee nousta ja kuuluttaa: 'Tässä Minä olen, tässä Minä olen, oi kaikkien nimien Herra; tässä Minä olen, tässä Minä olen, oi taivaitten Luoja! Todistan, että Sinun ilmoituksesi kautta Jumalan kirjaan kätketyt asiat ovat paljastuneet ja että täyttynyt sivu 182 on kaikki, minkä sanansaattajasi ovat pyhiin kirjoituksiin merkinneet.' ”