Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista

151: Vapauttakaa itsenne, oi Jumalan satakielet…

Lähdetiedostona käytetty: Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista, 1987

Nimien kirjoitusasu on muutettu vastaamaan Kitáb-i-Íqánia (2010) ja joitakin kirjoitusvirheitä on korjattu.

Sisällys

151: Vapauttakaa itsenne, oi Jumalan satakielet…

Vapauttakaa itsenne, oi Jumalan satakielet, viheliäisyyden ja kurjuuden okaista ja orjantappuroista ja kiitäkää katoamattoman sivu 339 kirkkauden ruusutarhaan. Oi ystäväni, jotka asustatte maan tomussa! Rientäkää taivaalliseen asumukseenne. Julistakaa itsellenne iloviestiä: ”Hän, joka on kaikkein rakastetuin, on tullut. Hän on kruunannut itsensä Jumalan ilmoituksen kirkkaudella ja on aukaissut ihmisten kasvojen eteen ikiaikaisen paratiisinsa ovet.” Iloitkoot kaikki silmät ja riemuitkoon joka korva, sillä nyt on aika katsella Hänen kauneuttansa, nyt on oikea hetki kuunnella Hänen ääntänsä. Ilmoittakaa jokaiselle kaipaavalle rakastajalle: ”Katso, rakastettunne on tullut ihmisten keskuuteen!”, ja rakkauden valtiaan sanansaattajille välittäkää viesti: ”Katsokaa, palvottu on ilmaantunut kirkkautensa täyteyteen verhottuna.” Oi Hänen kauneutensa rakastajat! Muuttakaa Hänestä erossa olemisen tuska ikuisen yhdessä olon iloksi ja suokaa Hänen läsnäolonsa suloisuuden karkottaa Hänen kartanostansa etäällä olemisen karvaus.

Katsokaa, kuinka Jumalan moninainen armo, jota Hänen kirkkautensa pilvistä vuodatetaan, on tänä päivänä täyttänyt maailman. Sillä toisin kuin menneinä aikoina, jolloin jokainen rakastaja aneli ja etsi rakastettuansa, rakastettu itse kutsuu nyt rakastajiansa ja pyytää heitä saapumaan tykönsä. Varokaa menettämästä näin kallisarvoista suosiota, kavahtakaa väheksymästä näin suurenmoista osoitusta Hänen armostansa. Älkää hyljätkö häviämättömiä lahjoja älkääkä tyytykö siihen, mikä on katoavaa. Kohottakaa huntua, joka hämärtää näkönne, ja karkottakaa silmiänne ympäröitsevä pimeys, jotta saisitte katsella sivu 340 rakastetun kasvojen verhoamatonta kauneutta ja nähdä, mitä yksikään silmä ei ole nähnyt, ja kuulla, mitä ainutkaan korva ei ole kuullut.

Kuulkaa Minua, te kuolevaiset linnut! Muuttumattoman kirkkauden ruusutarhassa on puhkeamassa kukka, jonka rinnalla kaikki muut kukat ovat kuin ohdakkeita ja jonka kirkkauden loiston edessä itse kauneuden ydinkin on kalpeneva ja lakastuva. Nouskaa siis ja sydämenne kaikella innolla, sielunne koko kiihkolla, tahtonne täydellä hehkulla ja koko olemuksenne keskitetyin ponnistuksin pyrkikää pääsemään Hänen läsnäolonsa paratiisiin ja yrittäkää tuntea tuon kuihtumattoman kukkasen tuoksu, hengittää pyhyyden huumaa ja päästä osallisiksi tästä taivaallisen kirkkauden suloisuudesta. Ken tätä neuvoa seuraa, on katkaiseva kahleensa, kokeva hurmioituneen rakkauden antaumuksen, saavuttava sydämensä kaipuun ja antava sielunsa rakastettunsa käsiin. Murtautuen ulos häkistänsä hän on hengen lintusen lailla kohoava pyhään ja iäiseen pesäänsä.

Yö on seurannut päivää ja päivä yötä, ja elämänne tunnit ja hetket ovat tulleet ja menneet, ja kuitenkaan kukaan teistä ei ole hetkiseksikään suostunut irrottautumaan siitä, mikä on katoavaa. Toimikaa, etteivät ne lyhyet hetket, jotka vielä ovat omanne, haihtuisi ja hukkaantuisi. Salaman nopeudella kuluvat teidän päivänne, ja ruumiinne lasketaan lepoon maan tomukatoksen alle. Mitä te sitten voitte saavuttaa? Miten voitte sovittaa menneet laiminlyöntinne?

Ikuinen kynttilä loistaa verhoamattomassa kirkkaudessansa. sivu 341 Katsokaa, kuinka se on polttanut tuhkaksi jokaisen ajallisen verhon. Oi te Hänen valkeutensa yöperhonlaiset rakastajat! Uhmatkaa jokaista vaaraa ja vihkikää sielunne sen polttavan lieskan omaksi. Oi te, jotka Häntä janoatte! Riisukaa pois kaikki mainen kiintymys ja kiirehtäkää syleilemään rakastettuanne. Verrattoman kiihkeästi rientäkää Hänen tykönsä. Kukka, joka näihin asti on ollut ihmissilmiltä salassa, on nyt katseillenne paljastettu. Kirkkautensa avoimessa loistossa hän seisoo teidän edessänne. Hänen äänensä kutsuu kaikkia pyhiä ja puhtaita olentoja käymään Hänen yhteyteensä. Onnellinen on se, joka Hänen puoleensa kääntyy, ja hyvin on sen, joka on näiden ihanaisten kasvojen valkeuteen saapunut ja sitä katsellut.