Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista

14: Jumalallinen kevätaika on koittanut, oi kaikkein…

Lähdetiedostona käytetty: Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista, 1987

Nimien kirjoitusasu on muutettu vastaamaan Kitáb-i-Íqánia (2010) ja joitakin kirjoitusvirheitä on korjattu.

Sisällys

14: Jumalallinen kevätaika on koittanut, oi kaikkein…

Jumalallinen kevätaika on koittanut, oi kaikkein korkein kynä, sillä kaikkein armahtavaisimman juhla lähenee nopeasti. Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan Hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Puhu, äläkä vaikene. Autuuden päiväntähti loistaa Meidän nimemme, tuon autuaisen, taivaanrannalla, sivu 44 sillä Jumalan nimen valtakunta on kaunistettu Herrasi, taivaitten luojan, nimen koristein. Nouse maan kansojen edessä ja varustaudu tämän kaikkein korkeimman nimen voimalla, äläkä ole niitä, jotka vitkastelevat.

Minusta näyttää, kuin sinä olisit pysähtynyt etkä liikkuisi muistiollani. Liekö jumalallisten kasvojen kirkkaus saattanut sinut hämmennyksiin tahi nurjamielisten turha puhe täyttänyt sinut murheella ja lamauttanut liikuntosi? Varo, ettei sinua mikään pidätä tämän päivän suuruutta ylistämästä – päivän, jona mahdin ja voiman sormi on murtanut jälleenyhtymisen viinin sinetin ja kutsunut kaikkia, jotka ovat taivaissa ja maan päällä. Tahdotko aikailla, kun Jumalan päivää julistava tuulenhenki on jo käynyt ylitsesi, vai oletko niitä, jotka ovat Hänestä kuin verholla erotetut?

Ainoankaan verhon en ole, oi kaikkien nimien Herra ja taivaitten luoja, antanut estää minua tuntemasta Sinun päiväsi kirkkautta – päivän, joka on johdatuksen valo koko maailmalle ja Ikiaikaisen merkki kaikille sen asukkaille. Syynä sanattomuuteeni ovat verhot, jotka ovat sokaisseet luotujesi silmät näkemästä Sinua, ja vaiteliaisuuteeni esteet, jotka ovat ehkäisseet kansaasi tuntemasta Sinun totuuttasi. Sinä tiedät, mitä minussa on, mutta minä en tiedä, mitä Sinussa on. Sinä olet kaikkitietävä, kaiken tunteva. Sinun nimessäsi, joka on kaikkia muita nimiä ylhäisempi! Jos Sinun kaikkivaltainen ja kaikenvoittava käskysi milloinkaan minut saavuttaisi, se antaisi minulle sivu 45 kyvyn elvyttää kaikkien ihmisten sielut Sinun ylevimmällä sanallasi, jonka olen Sinun voimallisen kielesi kuullut Sinun kirkkautesi valtakunnassa lausuvan. Se soisi minulle kyvyn julistaa Sinun säteilevien kasvojesi ilmaisemisesta, jonka kautta kaikki ihmissilmiltä salattu on Sinun, silminnähtävän, ylimmän suojelijan, itseolevan, nimessäsi ilmaistu.

Voitko, oi kynä, tänä päivänä ketään muuta kuin Minut nähdä? Kuinka on käynyt luomakunnan ja sen ilmennysten? Entä nimien ja niiden valtakunnan? Mihin ovat joutuneet kaikki luodut, niin näkyvät kuin näkymättömät? Entä maailmankaikkeuden kätketyt salaisuudet ja sen ilmaukset? Katso, kadonnut on koko luomakunta. Mitään ei ole jäljelle jäänyt paitsi Minun kasvoni, ikuiset, loistavat, ikikirkkaat.

Muuta ei voida tänä päivänä nähdä kuin Herrasi, armollisen, anteliaimman kasvoista loistavan valon kirkkaus. Vastustamattoman ja kaikenvoitavan valtamme voimalla Me olemme totisesti saattanut jokaisen sielun raukeamaan. Osoituksena armostamme ihmisiä kohtaan Me olemme sitten luonut uuden luomakunnan. Minä totisesti olen kaikkein anteliain, ikiaikainen.

Tänä päivänä näkymätön maailma huudahtaa: ”Suuri on sinun autuutesi, oi maa, sillä sinut on tehty Jumalan astinlaudaksi ja valittu Hänen mahtavan valtaistuimensa sijaksi.” Kirkkauden valtakunta julistaa: ”Kunpa voisin uhrata henkeni sinun edestäsi, sillä Hän, joka on kaikkein armahtavaisimman rakastettu, on perustanut valtakuntansa sinun kamarallesi kaikille sivu 46 niin menneille kuin tuleville luvatun nimensä voimalla.” Tänä päivänä kaikki suloisesti tuoksuava on saanut tuoksunsa Minun viitastani, joka on leyhynyt tuoksuansa koko luomakunnan ylle. Tänä päivänä ovat ikuisen elämän vuolaat virrat syöksähtäneet ulos kaikkein armahtavaisimman tahdosta. Kiirehtäkää kaikesta sydämestänne ja sielustanne juomaan kylläksenne, oi korkeuksien valtakuntien joukot!

Sano: Hän totisesti on tuon tuntemattoman, tuon näkymättömistä näkymättömimmän ilmaisija, voisittepa sen vain käsittää. Juuri Hän on paljastanut teille salatun ja kallisarvoisen helmen, jospa vain sitä etsisitte. Hän on tuo kaikkien niin menneitten kuin tulevien rakastettu, kunpa vain Häneen sydämenne ja toiveenne kiinnittäisitte.

Olemme kuullut rukouksesi äänen, oi kynä, ja suomme anteeksi vaiteliaisuutesi. Mutta miksi on niin syvä hämmennys sinut vallannut?

Sinun läsnäolosi huumaus, oi kaikkien maailmoiden rakastettu, on tarttunut minuun ja saattanut minut lumoihinsa.

Nouse julistamaan koko luomakunnalle sanomaa siitä, että Hän, joka on kaikkein armahtavaisin, on suunnannut askelensa kohden Ridvánia ja on sinne astunut. Opasta sitten ihmiset ilon puutarhaan, josta Jumala on tehnyt paratiisinsa valtaistuimen. Sinut olemme valinnut voimallisimmaksi pasuunaksemme, jonka puhallus on oleva merkkinä koko ihmiskunnan ylösnousemuksesta.

Sano: Tämä on paratiisi, jonka lehvistöön ilmaisun sivu 47 viini on syövyttänyt todistuksensa: ”Hänet, joka oli ihmissilmiltä salattu, on nyt yliherruuteen ja voimaan vyötettynä ilmaistu.” Tämä on paratiisi, jonka lehtien havina julistaa: ”Oi te, jotka taivaita ja maata asutatte. Nyt on ilmaantunut, mikä ei ole ilmaantunut koskaan aikaisemmin. Hän, joka ikuisista ajoista asti on salannut kasvonsa luomakunnan katseilta, on nyt tullut.” Sen oksistossa leyhyelevästä kuiskivasta tuulenhenkäyksestä kohoaa huuto: ”Hän, joka on korkein Herra, on ilmestynyt. Valtakunta on Jumalan.” Ja samaan aikaan kuuluu sen virtaavista vesistä solina: ”Kaikki silmät tulvivat iloa, sillä Hän, jota kukaan ei ole nähnyt, jonka salaisuutta kukaan ei ole löytänyt, on kohottanut kirkkauden verhoa ja paljastanut kauneuden kasvot.”

Tästä paratiisista ja sen ylhäisimpien kammioiden korkeuksista ovat taivaan neidot ääneensä julistaneet: ”Riemuitkaa, te korkeuden valtakuntien asukkaat, sillä kaikkein kirkkaimman nimessä soittavat Ikiaikaisen sormet kaikkein ylhäisintä kelloa taivaiden sisimmässä sydämessä. Kaikille ovat anteliaisuuden kädet ojentaneet iankaikkisen elämän maljaa. Käykää lähelle ja kylläksenne siitä juokaa. Nauttikaa täysin siemauksin, oi te, jotka olette ikävöinnin ilmentymiä ja kiihkeän kaipuun ruumiillistumia.”

Tänä päivänä on Hän, joka on Jumalan nimien ilmaisija, käynyt esiin kirkkauden pyhätöstä ja julistanut kaikille, jotka ovat taivaissa ja maan päällä: ”Pankaa pois paratiisin maljat ja kaikki niiden elämää antavat vedet, sillä katso, Bahán kansa on astunut sivu 48 jumalallisen läsnäolon autuaalliseen asumukseen ja nauttinut jälleenyhtymisen viiniä Herransa, kaiken omistavan, kaikkein korkeimman kauneuden maljasta.”

Unhota luomakunnan maailma, oi kynä, ja käänny Herrasi, kaikkien nimien herran kasvojen puoleen. Kaunista sitten maailma Herrasi, ikuisten päivien kuninkaan suosionosoitusten koristeella. Sillä Me tunnemme tuon päivän tuoksun, jona kaikkien kansakuntien kaivattu on vuodattanut verrattomien nimiensä valon loistetta niin näkymättömien kuin näkyvien valtakuntien ylle ja on kietonut ne armollisimpien lahjojensa aurinkojen kirkkauteen – lahjojen, joita ei kukaan muu voi käsittää kuin Hän, koko luomakunnan kaikkivaltainen suojelija.

Katso Jumalan luotujen puoleen vain ystävällisin ja armahtavaisin silmin, sillä Meidän hellä kaitsentamme on ulottunut kaikkiin luotuihin, ja armomme on sulkenut syleilyynsä maan ja taivaat. Tänä päivänä saavat Jumalan uskolliset palvelijat nauttia jälleenyhtymisen virvoittavista vesistä, tänä päivänä saavat Häntä lähellä olevat juoda kuolemattomuuden vienojuoksuisesta virrasta ja Hänen ykseyteensä uskovat Hänen läsnäolonsa viiniä, sillä he ovat tunteneet Hänet, joka on kaiken korkein ja perimmäisin päämäärä ja jonka kautta majesteettiuden ja kirkkauden kieli kaiuttaa kutsunsa: ”Valtakunta on Minun. Minä itse, omalla oikeudellani, olen sen hallitsija.”

Kiehtokaa ihmisten sydämet Hänen kutsullansa, joka on ainoa rakastettu. Sano: Tämä on Jumalan sivu 49 ääni, kunpa te vain kuuntelisitte. Tämä on Jumalan ilmoituksen päivänkoitto, jospa sen vain tietäisitte. Tämä on Jumalan asian sarastuspaikka, kunpa sen vain tuntisitte. Tämä on Jumalan käskyn alkulähde, arvostelisittepa vain oikeudenmukaisesti. Tämä on ilmaistu ja kätketty salaisuus, voisittepa sen vain havaita. Oi maailman kansat! Luopukaa Minun kaikki muut nimet ylittävän nimeni voimalla kaikesta, minkä omistatte, ja upottautukaa tähän valtamereen, jonka syvyyksien kätköistä löytyvät viisauden ja ilmaisun helmet ja joka hyrskyää Minun, kaikkein armahtavaisimman, nimessäni. Näin neuvoo teitä Hän, jonka tykönä on äitikirja.

Kaikkein rakastetuin on tullut. Hänen oikeassa kädessänsä on Hänen nimensä sinetöity viini. Onnellinen on se ihminen, joka Hänen puoleensa kääntyy ja kylläksensä juotuaan huudahtaa: ”Ylistys olkoon Sinulle, oi Jumalan merkkien ilmaisija!” Kaikkivaltiaan vanhurskauden kautta! Totuuden voimasta on kaikki salaisuudet saatettu julki. Kaikki Jumalan armolahjat on alas lähetetty osoituksena Hänen suosiostansa. Iankaikkisen elämän vedet on kaikessa runsaudessansa ihmisille tarjottu. Joka ainoan maljan on kaikkein rakastetuimman käsi ojentanut kaikille tahoille. Käykää Hänen tykönsä älkääkä empikö, älkää edes vähäisintä hetkeä.

Siunattuja ovat ne, jotka ovat kohonneet korkeuksiin irrottautumisen siivin ja ovat saavuttaneet aseman, joka Jumalan säädöksen mukaisesti on ylempänä kaikkea luomakuntaa, ja joita eivät oppineitten sivu 50 turhat kuvitelmat eivätkä maan joukkojen paljous ole saaneet Hänen asiastansa poikkeamaan. Ken teidän keskuudestanne, oi ihmiset, on valmis hylkäämään maailman ja vetäytymään Jumalan, kaikkien nimien herran, tykö? Missä on se, joka Minun kaikki luodut ylittävän nimeni voimalla on luopuva kaikesta ihmisten omistamasta ja kaikella mahdillansa pitävä kiinni siitä, mitä Jumala, näkymättömän ja näkyvän tuntija, on hänen käskenyt noudattaa. Näin ovat Hänen armonlahjansa ihmisille alas lähetetyt, Hänen lupauksensa täytetty ja Hänen todistuksensa loistanut armon taivaanrannalta. Runsas on oleva sen palkkio, joka on uskonut ja huudahtanut: ”Kiitetty olet Sinä, oi kaikkien maailmoiden rakastettu. Ylistetty olkoon Sinun nimesi, oi Sinä jokaisen ymmärtäväisen sydämen kaivattu.”

Riemuitkaa mitä riemuisimmin, oi Bahán kansa, muistellessanne tuota ylenmääräisen autuuden päivää, jona Ikiaikaisen kieli on puhunut Hänen lähtiessään talostansa ja suunnatessaan kulkunsa paikkaan, josta Hän vuodatti nimensä, kaikkein armahtavaisimman kirkkauden kaikkeen luomakuntaan. Jumala on todistajamme. Jos Me paljastaisimme tuon päivän kätketyt salaisuudet, kaikki maan päällä ja taivaassa asustavat taintuisivat ja kuolisivat, lukuunottamatta niitä, jotka Jumala, kaikkivaltias, kaikkitietävä, kaikkiviisas, on säästävä.

Niin huumaava on Jumalan sanojen vaikutus Häneen, joka on Hänen vääjäämättömien todisteittensa ilmaisija, ettei Hänen kynänsä voi enää liikahtaa. Näihin sivu 51 sanoihin Hän päättää muistionsa: ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, kaikkein ylevin, kaikkein voimallisin, kaikkitietävä.”