161-170

161Sitä paitsi sinulle on selvää, että Jumalan uskotut sanansaattajat ilmaistaan maan kansoille uuden asian edustajina ja uuden sanoman tuojina. Koska kaikki nämä taivaallisen valtaistuimen linnut lähetetään alas jumalallisen tahdon taivaasta ja koska he kaikki nousevat julistamaan Hänen vastustamatonta uskoaan, pidetään heitä kuin yhtenä sieluna ja samana henkilönä. Sillä kaikki he juovat samasta Jumalan rakkauden maljasta ja nauttivat saman sivu 141 ykseyden puun hedelmiä. Näillä Jumalan ilmaisijoilla on jokaisella kaksinainen asema. Toinen on puhtaan käsitteellisyyden ja perimmäisen ykseyden asema. Jos siis tässä mielessä kutsut heitä kaikkia yhdellä nimellä ja sanot heidän omaavan samat ominaisuudet, et ole eksynyt totuudesta. Kuten Hän on ilmoittanut: ”Minkäänlaista eroa Me emme tee Hänen sanansaattajiensa välillä.”115 Sillä kaikki he kutsuvat maan asukkaita Jumalan ykseyttä tunnustamaan ja julistavat heille rajattoman armon ja anteliaisuuden Kawtharista. Kaikkia heitä verhoaa profeettiuden viitta ja kaunistaa kirkkauden kaapu. Niinpä Muhammad, Qur’ánin Piste, on ilmoittanut: ”Minä olen kaikki profeetat.” Samoin Hän on sanonut: ”Minä olen ensimmäinen Aadam, Nooa, Mooses ja Jeesus.” Samoin on puhunut ‘Alí. Tällaisia noiden ykseyden edustajien perimmäistä ykseyttä osoittavia lausumia on virrannut myös Jumalan kuolemattoman ilmaisun kanavista ja jumalallisen tiedon helmien aarreaitoista ja on tallennettuina pyhissä kirjoituksissa. Nämä olennot ovat jumalallisen käskyn vastaanottajia ja Hänen ilmoituksensa päivänkoittoja. Tämä ilmoitus on ylennetty moneuden verhojen ja lukumäärän ongelmien yläpuolelle. Niinpä Hän sanoo: ”Meidän asiamme on yksi.”116 Koska asia on yksi ja sama, täytyy sen edustajienkin olla yksi ja sivu 142 sama. Samoin ovat Muhammadin uskon imámit, nuo vakaumuksen valot, sanoneet: ”Muhammad on ensimmäisemme, Muhammad on viimeisemme, Muhammad on kaikkemme.”

162Sinulle on selvää ja ilmeistä, että kaikki profeetat ovat Jumalan asian temppeleitä, jotka ovat ilmestyneet erilaisiin asuihin verhoutuneina. Jos tutkit tarkkaavaisin silmin, huomaat heidän kaikkien asustavan samassa pyhätössä, liitelevän samassa taivaassa, istuvan samalla valtaistuimella, lausuvan samoja sanoja ja julistavan samaa totuutta. Näin suuri on noiden olevaisuuden ydinolemusten, noiden rajattoman ja mittaamattoman kirkkauden valonlähteiden ykseys. Niinpä jos joku näistä pyhyyden ilmaisijoista julistaisi: ”Minä olen kaikkien profeettojen paluu”, hän totisesti puhuisi totuuden. Samaten on aiemman ilmoituksen paluu kussakin myöhemmässä ilmoituksessa tosiasia, jonka totuus on lujasti vahvistettu. Koska säkeiden ja perimätietojen lupaama Jumalan profeettojen paluu on kumoamattomasti todistettu, on myös heidän valittujensa paluu kiistattomasti osoitettu. Tämä paluu on itsessään niin selvä, että se ei kaipaa näyttöä eikä todisteita. Ajattele esimerkiksi Nooaa, joka oli yksi profeetoista. Kun Hän sai profeettiuden viitan ja Jumalan hengen innoittamana nousi julistamaan Hänen asiaansa, suotiin jokaiselle Häneen uskovalle ja Hänen uskonsa tunnustavalle uuden elämän armolahja. Tällaisesta uskovasta voitiin totisesti sanoa, että hän syntyi uudestaan ja heräsi eloon, sillä ennen uskoaan sivu 143 Jumalaan ja Hänen ilmaisijansa tunnustamista hänen mielensä oli maailman asioissa, kuten kiintymyksessä maiseen tavaraan, vaimoon, lapsiin, ruokaan, juomaan ja sen sellaiseen siinä määrin, että päivin ja öin hänen ainoa ajatuksensa oli ollut rikkauksien kokoaminen sekä nautinnon ja mielihyvän turvaaminen itselleen. Ennen kuin sai juoda uskon virvoittavia vesiä, hän oli sitä paitsi ollut niin kiinni esi isiensä perinteissä ja niin kiihkeän uskollinen heidän tapojensa ja lakiensa <noudattamisessa, että olisi mieluummin kuollut kuin rikkonut kansansa keskuudessa vallitsevien taikauskoisten tapojen ja muotomenojen ainuttakaan kirjainta. Kuten ihmiset ovat huudahtaneet: ”Totisesti olemme nähneet isiemme elävän tietyssä uskossa, ja totisesti me seuraamme heidän jälkiään.”117

163Nämä samat ihmiset, vaikka olivatkin kaikkiin näihin rajoitusten verhoihin kietoutuneita ja moisten muotomenojen kahleissa, muuttuivat siinä määrin kohta nautittuaan uskon kuolematonta juomaa varmuuden maljasta, jonka Kirkkauden Ilmaisijan käsi heille ojensi, että he olivat Hänen tähtensä valmiit luopumaan suvustaan, omaisuudestaan, elämästään, uskomuksistaan, todellakin, kaikesta paitsi Jumalasta! Niin vastustamaton oli heidän kaipauksensa Jumalan yhteyteen, niin häikäisevä heidän haltioituneen ilonsa hurma, että maailma ja kaikki siinä oleva kalpeni heidän silmissään olemattomuuteen. Eikö tämä kansa sivu 144 ole esimerkillään ilmentänyt ”uudesti syntymisen” ja ”paluun” salaisuuksia? Eikö ole nähty, että nämä samat ihmiset, ennen kuin heille suotiin Jumalan uusi ja ihmeellinen armo, yrittivät lukemattomin tavoin turvata henkensä tuhoutumiselta? Eikö piikkipensas saattanut heitä kauhun valtaan ja ketun näkeminen ajanut heitä pakosalle? Mutta saatuaan osakseen Jumalan korkeimman kunnian ja Hänen runsaan armonsa he olisivat, jos se vain olisi ollut mahdollista, auliisti uhranneet kymmenen tuhatta elämää Hänen polullansa! Niin, ruumiittensa häkkiä halveksuen heidän siunatut sielunsa ikävöivät vapahdusta. Yksinkin olisi soturi tuosta joukosta ollut valmis käymään taisteluun monipäistä joukkoa vastaan! Mutta kuinka he olisivat ilman elämässään tapahtunutta muutosta voineet suorittaa tuollaisia tekoja, jotka ovat ihmisten totuttujen tapojen vastaisia ja ristiriidassa heidän maallisten halujensa kanssa?

164On selvää, että mikään tätä mystistä muutosta vähäisempi ei voisi olemassaolon maailmassa saada aikaan tuollaista heidän aiemmista tavoistaan ja tottumuksistaan täysin poikkeavaa henkeä ja käyttäytymistä. Sillä heidän levottomuutensa muuttui rauhaksi, heidän epäilynsä varmuudeksi, heidän pelokkuutensa rohkeudeksi. Niin suuri on jumalallisen eliksiirin voima, että se silmänräpäyksessä muuttaa ihmisten sielut!

165Ajattele esimerkiksi kuparia. Jos sitä omassa malmiossaan suojeltaisiin jähmettymiseltä, saisi se seitsemässäkymmenessä sivu 145 vuodessa kullan olomuodon. On kuitenkin joitakin, jotka väittävät, että kupari onkin kultaa, joka on jähmettyessään tärveltynyt eikä sen vuoksi ole saavuttanut varsinaista olomuotoaan.

166Olipa asian laita miten tahansa, oikea eliksiiri saa silmänräpäyksessä kuparin muuttumaan kullaksi ja käymään hetkessä läpi nuo seitsemänkymmenen vuoden kehitysvaiheet. Voitaisiinko tätä kultaa sanoa kupariksi? Voitaisiinko väittää, että se ei ole saanut kullan olomuotoa, vaikka käytettävissä on koetinkivi, joka tutkii sen ja erottaa sen kuparista?

167Vastaavasti nämä sielut jumalallisen eliksiirin voimasta kulkevat silmänräpäyksessä halki tomun maailman ja etenevät pyhyyden valtakuntaan; yhdellä askelella he ylittävät rajoitusten maan ja saapuvat paikattomaan maailmaan. Sinun tulee tehdä kaikkesi päästäksesi nauttimaan tätä eliksiiriä, joka yhdessä henkäyksessä saa tietämättömyyden lännen kurkottumaan tiedon itään, valaisee yön pimeyden aamun kirkkaudella, johdattaa epäilyksen erämaassa vaeltavan jumalallisen läheisyyden lähteelle ja varmuuden kaivolle sekä suo kuolevaisille sieluille kunnian päästä kuolemattomuuden Ridvániin. Jos tätä kultaa siis voitaisiin pitää kuparina, voitaisiin myös näitä ihmisiä pitää samoina kuin he olivat ennen kuin saivat uskon.

168Katso, oi veli, kuinka ”uudesti syntymisen”, ”paluun” ja ”ylösnousemuksen” sisäiset salaisuudet on kukin näiden riittävien, näiden kiistattomien ja kumoamattomien ilmausten avulla riisuttu ja silmiesi sivu 146 eteen paljastettu. Suokoon Jumala, että saat Hänen armollisen ja näkymättömän apunsa turvin riisua ruumiisi ja sielusi vanhasta vaatteesta ja pukeutua uuteen ja katoamattomaan asuun.

169Siksipä niitä, jotka kunkin toistaan seuranneen uskontojärjestelmän aikana muuta ihmiskuntaa nopeammin omaksuivat Jumalan uskon, jotka joivat tiedon kirkkaita vesiä jumalallisen Kauneuden kädestä ja pääsivät uskon ja varmuuden korkeimmille huipuille, voidaan pitää nimeltään, todellisuudeltaan, teoiltaan, sanoiltaan ja arvoltaan niiden ”paluuna”, jotka jossakin aiemmassa uskontojärjestelmässä olivat saavuttaneet samanlaisen kunnia-aseman. Sillä sama, mitä nähtiin jonkin aiemman uskontojärjestelmän ihmisissä, on nähty myös tämän myöhemmän sukupolven ihmisissä. Ajattele ruusua: kukkiipa se idässä tai lännessä, on se joka tapauksessa ruusu. Sillä olennaista tässä ei ole ruusun ulkoinen muoto ja olemus, vaan pikemminkin tuoksu, jota se levittää.

170Puhdista siis näkösi kaikista maallisista rajoituksista voidaksesi nähdä heidät kaikki saman nimen kantajina, saman asian edustajina, saman olemuksen ilmaisijoina ja saman totuuden ilmoittajina ja voidaksesi käsittää näissä säkeissä mainitun Jumalan sanojen mystisen ”paluun”. Pohdi hetki Muhammadin uskontojärjestelmän seuraajien käyttäytymistä. Mieti, miten he Muhammadin virvoittavan henkäyksen avulla puhdistuivat maallisten turhuuksien tahroista, vapautuivat itsekkäistä pyyteistä ja irrottautuivat kaikesta muusta paitsi Hänestä. Katso, kuinka he ennen maan kaikkia kansoja pääsivät Hänen pyhään läheisyyteensä – itse Jumalan läheisyyteen, kuinka he luopuivat maailmasta ja kaikesta siinä olevasta ja auliisti ja riemukkaasti uhrasivat henkensä tuon Kirkkauden Ilmaisijan jalkojen juuressa. Huomaa nyt saman päättäväisyyden, saman horjumattomuuden ja kieltäymyksen ”paluu” Bayánin Pisteen118 seuraajissa. Olet nähnyt, miten nämä seuraajat ovat herrain Herran armon ihmeiden voimasta nostaneet äärimmäisen kieltäymyksen liput kirkkauden saavuttamattomiin korkeuksiin. Nämä valot ovat peräisin yhdestä ainoasta lähteestä ja nämä hedelmät yhden puun hedelmiä. Minkäänlaista eroa tai erotusta et voi heidän välillään nähdä. Kaikki tämä on tapahtunut Jumalan armosta! Kenelle Hän tahtoo, Hän antaa armonsa! Suokoon Jumala, että vältämme epäyksen maan ja etenemme hyväksynnän valtamereen, jotta voimme kaikista ristiriitaisista aineksista puhdistunein silmin nähdä ykseyden ja erilaisuuden, moninaisuuden ja ainouden, rajoittuneisuuden ja irrottautuneisuuden maailmat ja kohota Jumalan sanan todellisen merkityksen ylevimpään ja sisimpään pyhättöön.

115 Qur’án 2:285.

116 Qur’án 54:50.

117 Qur’án 43:22.

118 Bábin.