121-130

121Kun Qur’ánin ilmoituksen valo syttyi Muhammadin pyhän sydämen kammioon, Hän julisti ihmisille viimeisensivu 110 päivän, ylösnousemuksen, tuomion, elämän ja kuoleman päivän, koittaneen. Silloin nousivat kapinan liput ja avautuivat pilkan ovet. Näin on Hän, Jumalan henki, tallentanut uskottomien puheet: ”Ja jos sanot: ’Kuoleman jälkeen teidät varmasti herätetään jälleen henkiin’, uskottomat epäilemättä huudahtavat: ’Tämähän on silkkaa noituutta.’”81 Edelleen Hän sanoo: ”Jos milloin ihmettelet, niin ihmeellinen totisesti on heidän puheensa: ’Mitä! Kun olemme tulleet tomuksi, luodaanko meidät todella uudestaan?’”82 Näin Hän toisessa kohdassa vihastuneena huudahtaa: ”Väsyimmekö Me muka ensimmäisestä luomisesta? Kuitenkin he epäilevät uutta luomista!”83

122Koska Qur’ánin selittäjät ja sen kirjaimeen pitäytyvät ymmärsivät väärin Jumalan sanojen sisäisen merkityksen eivätkä kyenneet käsittämään niiden perustarkoitusta, pyrkivät he osoittamaan, että kieliopin sääntöjen mukaisesti sana ”idhá” (joka tarkoittaa ”jos” tai ”kun”) ollessaan menneen aikamuodon edessä poikkeuksetta viittaa tulevaisuuteen. Myöhemmin he olivat täysin ymmällä yrittäessään selittää niitä Kirjan säkeitä, joissa tuota sanaa ei varsinaisesti esiintynyt. Kuten Hän on ilmoittanut: ”Ja pasuunaan puhallettiin. Katso! Tämä on se uhattu päivä! Ja jokainen sielu kutsutaan tilille, mukanaan ajaja ja todistaja.”84 sivu 111 Tätä ja vastaavanlaisia säkeitä selittäessään he ovat joissakin tapauksissa väittäneet sanan ”idhá” ilmenevän lauseesta epäsuorasti. Toisissa tapauksissa he ovat perusteettomasti väittäneet, että tuomiopäivän ollessa väistämätön on siitä sen tähden puhuttu ei tulevaisuuteen vaan menneisyyteen kuuluvana tapahtumana. Kuinka turhaa onkaan heidän viisastelunsa! Kuinka täydellistä heidän sokeutensa! He kieltäytyvät käsittämästä sitä pasuunan puhallusta, joka tässä tekstissä niin selvästi kajahti Muhammadin ilmoituksen myötä. He riistävät itseltään Jumalan elävöittävän hengen, joka on siihen tulvehtinut, ja houkkamaisesti odottavat kuulevansa pasuunaa puhaltavan Jumalan serafin, joka on vain yksi Hänen palvelijoitansa! Eivätkö serafi, tuomiopäivän enkeli ja hänen kaltaisensa ole Muhammadin omassa sanassaan säätämiä? Sano: Mitä! Vaihdatteko sen, mikä on omaksi parhaaksenne, siihen, mikä on pahasta? Surkeata on se, mihin te olette väärin vaihtaneet! Totisesti te olette paha, paljon menettänyt kansa.

123Ei, ”pasuunalla” tarkoitetaan Muhammadin ilmoituksen pasuunan pauhua, joka kajahti maailmankaikkeuden sydämestä, ja ”ylösnousemuksella” tarkoitetaan Hänen omaa nousuaan julistamaan Jumalan asiaa. Hän käski eksyneiden ja tottelemattomien nousta ja rientää ulos ruumiittensa hautakammioista, verhosi heidät uskon jaloon viittaan ja täytti heidät uuden ja ihmeellisen elämän hengellä. Niinpä hetkellä, jolloin Muhammad, tuo jumalallinen Kauneus, aikoi paljastaa yhden käsitteisiin ”ylösnousemus”, ”tuomio”, ”paratiisi” sivu 112 ja ”helvetti” kätkeytyvän vertauskuvallisen merkityksen, kuultiin Gabrielin, Innoituksen Äänen, sanovan: ”Ennen pitkää he sanovat sinulle päätään puistaen: ’Milloin tämä tapahtuu?’ Sano: ’Kenties se on lähellä!’”85 Tähän yhteen säkeeseen sisältyvät merkitykset ovat kylliksi maailman kansoille, jos ne sitä vain sydämessään pohtisivat.

124Armollinen Jumala! Miten kauas Jumalan tiestä tuo kansa onkaan harhaantunut! Vaikka Muhammadin ilmoitus aloitti ylösnousemuksen päivän, vaikka Hänen valonsa ja merkkinsä olivat täyttäneet maan ja kaiken siinä olevan, tuo kansa kuitenkin pilkkasi Häntä, antautui palvelemaan tuon ajan jumaluusoppineiden joutavissa ja turhanpäiväisissä kuvitelmissaan luomia epäjumalia sekä epäsi itseltään taivaallisen laupeuden valon ja jumalallisen armon sadekuurot. Eihän kurja kuoriainen voi milloinkaan tuntea pyhyyden tuoksua eikä pimeyden lepakko koskaan kohdata auringon kirkkautta.

125Näin on tapahtunut jokaisen Jumalan ilmaisijan aikana. Kuten Jeesus sanoi: ”Teidän täytyy syntyä uudesti.”86 Edelleen Hän sanoi: ”Jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän pääse sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa; ja mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä.”87 Näiden sanojen sivu 113 merkitys on, että kuka ikinä kunkin uskontojärjestelmän aikana syntyy Hengestä ja herää Pyhyyden ilmaisijan henkäyksestä, hän totisesti on niitä, jotka ovat saaneet ”elämän” ja ”ylösnousemuksen” ja käyneet Jumalan rakkauden ”paratiisiin”. Ja ken ei heihin kuulu, on tuomittu ”kuolemaan” ja ”menetykseen”, epäuskon ”tuleen” ja Jumalan ”vihaan”. Kaikissa kirjoituksissa, kirjoissa ja aikakirjoissa on kuoleman, tulen, sokeuden, ymmärtämättömyyden ja kuurouden tuomio julistettu niille, joiden huulet eivät ole maistaneet todellisen tiedon taivaallisesta maljasta ja joiden sydän on heidän omana aikanaan jäänyt osattomaksi Pyhän Hengen armosta. Kuten aiemmin on kirjoitettu: ”Heillä on sydän, jolla he eivät ymmärrä.”88

126Toisessa Evankeliumin kohdassa on kirjoitettu: ”Ja tapahtui eräänä päivänä, että Jeesuksen yhden opetuslapsen isä oli kuollut.” Kertoessaan Jeesukselle isänsä kuolemasta tuo opetuslapsi pyysi lupaa käydä hautaamassa hänet. Jolloin Jeesus, tuo irrottautuneisuuden olemus, vastasi sanoen: ”Anna kuolleiden haudata kuolleensa.”89

127Samaan tapaan kaksi kúfihilaista meni ‘Alín, Uskollisten johtajan, luo. Toinen omisti talon ja halusi myydä sen, toisen oli määrä olla ostajana. He olivat sopineet, että kauppa olisi tehtävä ja sopimus allekirjoitettava ‘Alín tieten. Hän, Jumalan lain tulkitsija, sivu 114 puhutteli kirjuria sanoen: ”Kirjoita: ’Kuollut mies on ostanut talon toiselta kuolleelta mieheltä. Tuo talo on rajattu neljältä taholta. Yksi taho avautuu kohti kalmistoa, toinen kohti hautakammiota, kolmas kohti sirátia, neljäs joko paratiisiin tai helvettiin.’” Ajattele: Jos nämä kaksi sielua olisivat heränneet ‘Alín pasuunan pauhuun, jos he hänen rakkautensa voimasta olisivat nousseet erheen haudasta, heille ei varmastikaan olisi julistettu kuolemantuomiota.

128Kaikkina aikoina ja jokaisella vuosisadalla Jumalan profeettojen ja heidän valittujensa ainoana tarkoituksena on ollut todistaa käsitteiden ”elämä”, ”ylösnousemus” ja ”tuomio” henkinen merkitys. Ken edes hetkisen pohtii sydämessään tätä ‘Alín lausahdusta, on varmasti löytävä kaikki sanoihin ”kalmisto”, ”hautakammio”, ”sirát”, ”paratiisi” ja ”helvetti” kätkeytyvät salaisuudet. Mutta voi, miten outoa ja säälittävää! Katso, kaikki ihmiset ovat itseyden kammion vankeina ja haudatut maallisen pyyteen syvimpiin syövereihin. Jos saisit edes pisaran jumalallisen tiedon kristallinkirkkaista vesistä, käsittäisit helposti, että todellinen elämä ei ole lihan vaan hengen elämää. Sillä lihan elämä on yhteistä niin ihmisille kuin eläimille, kun taas hengen elämää on vain sydämeltään puhtailla – niillä, jotka ovat juoneet uskon valtamerestä ja nauttineet varmuuden hedelmästä. Tämä elämä ei tunne kuolemaa, ja tämän olemassaolon kruunaa kuolemattomuus. Niin kuin on sanottu: ”Tosi uskova elää sekä tässä maailmassa että tulevassa maailmassa.” Jos ”elämällä” sivu 115 tarkoitetaan tätä maallista elämää, on selvää, että sitä vääjäämättä seuraa kuolema.

129Samaten kaikkien kirjoitusten muistiinmerkinnät todistavat tästä ylevästä totuudesta ja tästä ylhäisimmästä sanasta. Lisäksi tämä Hamzihista, ”Marttyyrien ruhtinaasta”90, ja Abú-Jahlista ilmoitettu Qur’ánin säe on loistava osoitus ja varma todistus sanojemme totuudesta: ”Onko kuollut, jonka olemme herättänyt ja jolle olemme säätänyt valon, niin että hän pystyy vaeltamaan ihmisten keskuudessa, saman kaltainen kuin se, joka on pimeydessä, eikä tule sieltä ulos?”91 Tämä säe laskeutui Alkutahdon taivaasta hetkellä, jolloin Hamzih oli jo verhottu uskon pyhään vaippaan ja Abú-Jahl käynyt entistäkin taipumattomammaksi vastustuksessaan ja epäuskossaan. Kaikkivaltiuden Alkulähteestä ja ikuisen pyhyyden Lähteensilmästä tuli tuomio, joka soi iankaikkisen elämän Hamzihille ja tuomitsi Abú-Jahlin ikuiseen kadotukseen. Tämä oli merkki, joka sai epäuskon tulet mitä polttavimmin liekein roihuamaan uskottomien sydämessä ja yllytti heidät avoimesti hylkäämään Hänen totuutensa. Ääneensä he huusivat: ”Milloin Hamzih kuoli? Milloin hänet herätettiin? Milloin hänelle suotiin sellainen elämä?” Koska ihmiset eivät ymmärtäneet näiden jalojen puheiden merkitystä eivätkä etsineet valaistusta uskon tunnustetuilta tulkitsijoilta, jotta nämä olisivat voineet suoda heille sivu 116 edes pisaran jumalallisen tiedon Kawtharista, syttyivät nuo turmion tulet heidän keskuuteensa.

130Tänä päivänä näet, miten jumalallisen tiedon Auringon loistavasta kirkkaudesta huolimatta kaikki ihmiset, olivatpa he ylhäisiä tai alhaisia, ovat tarrautuneet noihin pimeyden ruhtinaan viheliäisten ilmentymien ohjeisiin. Jatkuvasti he pyytävät näiden apua uskonsa pulmakysymysten selvittämiseksi, ja tietämättömyydessään nämä antavat vastauksia, jotka eivät voi millään tavoin heidän mainettaan ja asemaansa vahingoittaa. On selvää, että nämä sielut, arvottomat ja kurjat kuin kuoriainen, eivät ole tunteneet ikuisuuden myskintäyteisiä tuulenhenkäyksiä eivätkä ole milloinkaan käyneet taivaallisen riemun Ridvánissa. Kuinka he siis voisivat muille välittää pyhyyden katoamattomia tuoksuja? Sellaista on heidän ohjauksensa ja sellaisena se on ikuisesti pysyvä. Vain ne saavuttavat Jumalan sanan tuntemuksen, jotka ovat kääntyneet Hänen puoleensa ja torjuneet saatanan ilmentymät. Näin Jumala on uudelleen vahvistanut ilmoituksensa päivän lain ja kaivertanut sen voiman kynällä taivaisen kirkkauden verhon taakse kätkettyyn salaperäiseen tauluun. Jos ottaisit vaarin näistä sanoista, jos pohtisit sydämessäsi niiden ulkoista ja sisäistä merkitystä, käsittäisit, mitä tarkoittavat kaikki ne vaikeaselkoiset ongelmat, joista on tänä päivänä tullut ylitsepääsemättömiä esteitä ihmisten ja tuomiopäivää koskevan tiedon välille. Silloin sinulla ei enää olisi kysymyksiä, jotka sinua sivu 117 hämmentäisivät. Kuinka toivommekaan, että sinä – suokoon Jumala – et palaa osattomana ja yhä janoten jumalallisen armon valtameren rannoilta etkä tule kyltymättömänä takaisin sydämesi kaipuun katoamattomasta pyhätöstä. Näytä nyt, mitä etsintäsi ja ponnistelusi pystyvät saavuttamaan.

81 Qur’án 11:7.

82 Qur’án 13:5.

83 Qurán 50:15.

84 Qur’án 50:20-21.

85 Qur’án 17:51.

86 Joh. 3:7.

87 Joh. 3:5-6.

88 Qur’án 7:179.

89 Luuk. 9:60.

90 Muhammadin sedän arvonimi.

91 Qu’rán 6:122.