111-120

111Mutta koska maailman kansat eivät ole etsineet jumalallisen tiedon kuulaista ja kristallinkirkkaista lähteistä Jumalan pyhien sanojen sisäistä merkitystä, ovat ne riutuneina ja ankaran janon ahdistamina uupuneet turhan kuvittelun ja tottelemattomuuden alhoon. Nämä ihmiset ovat eksyneet kauas raikkaista ja virvoittavista vesistä ja kokoontuneet karvaasti polttavan suolan äärelle. Heistä on Ikuisuuden Kyyhky sanonut: ”Ja jos he näkevät vanhurskauden tien, he eivät valitse sitä tiekseen; mutta jos he näkevät harhaannuksen tien, sen he valitsevat omakseen. Tämä siksi, että he pitivät merkkejämme valheena eivätkä välittäneet niistä.”77

112Tästä todistaa se, mitä tässä verrattomassa ja ylevässä uskontojärjestelmässä on nähty. Tuhansittain on pyhiä säkeitä laskeutunut mahdin ja armon taivaasta, mutta kukaan ei ole kääntynyt niiden puoleen vaan on takertunut sellaisiin ihmisten lausumiin sanoihin, joiden yhtäkään kirjainta edes niiden lausujat eivät ymmärrä. Tästä syystä ihmiset ovat epäilleet tällaisia kiistattomia totuuksia ja evänneet itseltään jumalallisen tiedon Ridvánin ja taivaisen viisauden ikuiset niityt.

113Ja nyt palatkaamme todisteluumme koskien kysymystä: Minkä tähden ei Qá’imin valtius, josta muistiinmerkittyjen sivu 103 perimätietojen teksti on todistanut ja josta Muhammadin uskontojärjestelmän loistavat tähdet ovat siirtäneet tiedon jälkimaailmalle, ole vähimmässäkään määrin näkynyt? Ei, vaan on tapahtunut juuri päinvastoin. Eivätkö ihmiset ole ahdistaneet Hänen opetuslapsiaan ja seuralaisiaan? Eivätkö nämä vieläkin ole vihamiestensä ankaran vastustuksen uhreja? Eivätkö he tänä päivänä elä alhaisten ja voimattomien kuolevaisten elämää? Niin, Qá’imille kuuluva ja kirjoituksissa mainittu valtius on todellisuus, jonka totuutta kukaan ei voi epäillä. Tämä valtius ei kuitenkaan ole sitä valtiutta, joksi ihmismielet ovat sen erheellisesti kuvitelleet. Sitä paitsi on jokainen entisaikain profeetta aina ilmoittaessaan aikalaisilleen tulevan ilmoituksen tulosta poikkeuksetta ja nimenomaisesti puhunut siitä valtiudesta, joka luvatulla ilmaisijalla on vääjäämättä oleva. Tästä todistavat entisaikain kirjoitusten merkinnät. Tätä valtiutta ei ole pidetty vain ja ainoastaan Qá’imin ominaisuutena. Ei, vaan valtius ja kaikki muut Jumalan nimet ja ominaisuudet on suotu ja vastakin suodaan kaikille Jumalan ilmaisijoille, ennen Häntä ja Hänen jälkeensä, sillä nämä ilmaisijat, kuten on jo selitetty, ovat Jumalan, Näkymättömän ominaisuuksien olennoitumia ja jumalallisten salaisuuksien ilmoittajia.

114Sitä paitsi tarkoitetaan valtiudella sitä kaiken käsittävää, kaikessa vaikuttavaa valtaa, joka on Qá’imille luontaista, näyttäytyipä Hän maailmalle maalliseen yliherruuteen verhoutuneena tai ei. Tämä riippuu täysin sivu 104 Qá’imin omasta tahdosta ja mielisuosiosta. On helppo huomata, että sellaiset entisaikain kirjoituksissa mainitut käsitteet kuin valtius, rikkaus, elämä, kuolema, tuomio ja ylösnousemus eivät tarkoita sitä, mitä tämä sukupolvi on uskonut ja turhanpäiväisesti kuvitellut. Ei, vaan valtiudella tarkoitetaan sitä valtiutta, joka kussakin uskontojärjestelmässä on ja näkyy Ilmaisijan, Totuuden Päiväntähden, omassa olemuksessa. Tuo valtius on sitä henkistä valtaa, jota Hän mitä täysimmässä mitassa käyttää kaikkeen taivaassa ja maan päällä ja joka aikanaan paljastuu maailmalle suorassa suhteessa sen kykyyn ja henkiseen vastaanottavuuteen. Aivan kuten Muhammadin, Jumalan sanansaattajan, yliherruus on tänä päivänä ilmeinen ja selvä ihmisten keskuudessa. Tiedät hyvin, mikä Hänen uskoaan kohtasi Hänen järjestelmänsä alkuaikoina. Kuinka tuskallisia kärsimyksiä tuo henkinen Olemus, tuo puhdas ja pyhin Olento saikaan osakseen epäuskoisten ja eksyneitten, tuon ajan jumaluusoppineitten ja heidän liittolaistensa taholta! Kuinka lukuisat olivatkaan okaat ja orjantappurat, joita he Hänen polulleen kylvivät. On selvää, että häijyssä ja saatanallisessa mielessään tuo kurja sukupolvi piti jokaista tuohon kuolemattomaan Olentoon kohdistamaansa loukkausta keinona saavuttaa iankaikkinen autuus, koska tuon ajan kaikki tunnetut jumaluusoppineet, kuten ‘Abdu’lláh-i-Ubayy, erakko ‘Abú-‘Ámir, Ka‘b-Ibn-i-Ashraf ja Nadr-Ibn-i-Hárith, pitivät Häntä petkuttajana julistaen Hänet mielipuoleksi ja pilkkaajaksi. Niin tuskallisia sivu 105 syytöksiä he esittivät Häntä vastaan, että niistä kertoessamme Jumala kieltää mustetta virtaamasta, kynäämme kulkemasta ja sivua niitä kantamasta. Nämä vihamieliset herjaukset kiihottivat kansaa nousemaan Häntä vastaan ja vainoamaan Häntä. Ja miten hillitöntä onkaan vaino, jos aikansa jumaluusoppineet ovat sen ylimpiä yllyttäjiä, jos he seuraajiensa edessä Hänet tuomitsevat, karkottavat Hänet keskuudestaan ja Hänet vääräuskoiseksi julistavat. Eikö sama ole kohdannut tätä Palvelijaa, eivätkö kaikki ole sen omin silmin nähneet?

115Tästä syystä Muhammad huudahti: ”Ei ainutkaan Jumalan profeetta ole kärsinyt sellaista vääryyttä kuin Minä.” Qur’ánissa mainitaan kaikki Häntä vastaan esitetyt herjat ja syytökset samoin kuin kaikki Hänen kestämänsä kärsimykset. Tutkikaatte siis Qur’ánia, jotta kenties oppisitte tietämään, mikä Hänen ilmoitustaan kohtasi. Niin ankara oli Hänen ahdinkonsa, että joksikin aikaa kaikki katkaisivat yhteytensä Häneen ja Hänen tovereihinsa. Ken ikinä Hänen kanssaan seurusteli, sai kestää Hänen vihollistensa säälimättömän julmuuden.

116Lainaamme tässä yhteydessä vain yhtä tuon Kirjan säettä. Jos tutkit sitä ymmärtäväisin silmin, olet elämäsi jäljellä olevat päivät itkevä ja valittava Muhammadin, tuon parjatun ja sorretun Jumalan sanansaattajan kokemaa vääryyttä. Kyseinen säe ilmoitettiin Muhammadin riutuessa uupuneena ja murheisena ihmisten vastustuksen ja heidän alituisen sivu 106 piinansa taakan alla. Hänen tuskansa keskellä kuultiin Gabrielin äänen kutsuvan Sadratu’l-Muntahásta sanoen: ”Mutta jos heidän vastustuksensa on Sinulle raskasta – jos voit, etsi aukko maan uumeniin tai tikapuut taivaaseen.”78 Tämä lause osoittaa, että Hänen tilaansa ei ollut mitään apua, että he eivät hellittäisi otettaan Hänestä, ellei Hän kätkeytyisi maan uumeniin tai pakenisi taivaaseen.

117Ajattele, miten toisin kaikki on tänä päivänä! Katso, miten monet hallitsijat lankeavat polvilleen Hänen nimensä edessä. Kuinka lukuisat kansat ja kuningaskunnat ovatkaan etsineet suojaa Hänen siimeksestään, ovat uskollisia Hänen asialleen ja ovat siitä ylpeitä. Saarnastuolien korkeuksista kohoaa tänä päivänä sanoja, jotka täynnään nöyryyttä ylistävät Hänen siunattua nimeään, ja minareettien huipuilta kajahtava huuto kutsuu Hänen kansansa paljoutta Häntä palvelemaan. Nekin maailman kuninkaat, jotka eivät ole Hänen oppiansa omaksuneet eivätkä ole luopuneet epäuskon viitasta, myöntävät ja tunnustavat tuon laupeuden Päiväntähden suuruuden ja voittamattoman majesteettiuden. Niin suuri on Hänen maallinen yliherruutensa, josta näet todisteita kaikkialla. Vääjäämättä on tämä yliherruus paljastuva ja vakiintuva joko kunkin Jumalan ilmaisijan elinaikana tai Hänen ylettyään todelliseen asumukseensa korkeuksien valtakuntaan. Se, mitä näet tänä päivänä, vain sivu 107 vahvistaa tämän totuuden. Se henkinen valta kuitenkin, jota ensisijaisesti tarkoitetaan, on heissä ja heidän ympärillään ikuisuudesta aina ikuisuuteen. Hetkeksikään ei sitä voida heistä erottaa. Sen suuruus on sulkenut piiriinsä kaiken, mikä on taivaassa ja maan päällä.

118Seuraava on osoitus Muhammadin, Totuuden Päiväntähden, yliherruudesta. Etkö ole kuullut, kuinka Hän yhdellä ainoalla säkeellä on erottanut valon pimeydestä, vanhurskaan jumalattomasta ja uskovan uskottomasta? Kaikki kuulemasi tuomiopäivää koskevat merkit ja viittaukset, sellaiset kuin kuolleista herättäminen, tilinteonpäivä, viimeinen tuomio ja muut vastaavat, ovat käyneet ilmiselviksi tuon säkeen ilmoittamisen kautta. Nämä ilmoitetut sanat olivat siunaus vanhurskaille, jotka ne kuullessaan huudahtivat: ”Oi Jumala, Herramme, olemme kuulleet ja totelleet.” Ne olivat kirous vääryyden kansalle, joka ne kuullessaan tunnusti: ”Olemme kuulleet ja kapinoineet.” Nuo sanat, terävät kuin Jumalan miekka, ovat erottaneet uskollisen uskottomasta ja vieroittaneet isän pojasta. Varmasti olet huomannut, miten ne, jotka ovat tunnustaneet uskonsa Häneen, ja ne, jotka ovat Hänet torjuneet, ovat sotineet keskenään ja havitelleet toistensa omaisuutta. Kuinka moni isä onkaan kääntynyt pois pojastaan, kuinka moni rakastaja kavahtanut rakastettuaan! Niin armottoman terävä oli tämä ihmeellinen Jumalan miekka, että se katkaisi kaikki ihmissuhteet! Toisaalta ajattele Hänen sanansa sivu 108 yhdistävää voimaa. Huomaa, miten ne, joiden keskuuteen itseyden saatana oli vuosia kylvänyt vihan ja kaunan siemeniä, sulautuivat ja yhdistyivät uskollisuudessaan tälle verrattomalle ja loistavalle ilmoitukselle, niin että he olivat kuin samoista kupeista syntyneet. Näin suuri on Jumalan sanan yhteen liittävä voima, joka sitoo niiden sydämet, jotka ovat luopuneet kaikesta paitsi Hänestä, ovat uskoneet Hänen merkkeihinsä ja juoneet kirkkauden Kädestä Jumalan pyhän armon Kawtharia. Kuinka lukuisat ovat lisäksi nuo eri uskomuksia, ristiriitaisia uskontosuuntia ja vastakkaisia luonteenlaatuja edustaneet ihmiset, jotka Jumalan Ridvánista tulvehtivien jumalallisen kevään elävöittävien tuoksujen avulla ovat sonnustautuneet jumalallisen ykseyden uuteen viittaan ja juoneet Hänen ainoutensa maljasta!

119Tätä tarkoittavat tunnetut sanat: ”Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella.”79 Katso niiden tietämättömyyttä ja mielettömyyttä, jotka entisaikain kansojen tavoin yhä odottavat saavansa nähdä ajan, jolloin nämä eläimet käyvät yhdessä laitumella! Näin alhainen on heidän tilansa. Minusta näyttää, että heidän huulensa eivät ole milloinkaan koskettaneet ymmärryksen maljaa eivätkä heidän jalkansa astuneet oikeudenmukaisuuden polkua. Mitä hyötyä sitä paitsi olisi maailmalle siitä, että näin tapahtuisi? Kuinka osuvasti Hän onkaan heistä sanonut: ”Heillä on sydän, jolla sivu 109 he eivät ymmärrä, ja heillä on silmät, joilla he eivät näe!”80

120Ajattele, miten tällä yhdellä ainoalla Jumalan tahdon taivaasta laskeutuneella säkeellä on maailma ja kaikki siinä oleva saatettu tilinteolle Hänen eteensä. Ken tunnusti Hänen totuutensa ja kääntyi Hänen puoleensa, hänen hyvät tekonsa painoivat vaa’assa enemmän kuin hänen pahat tekonsa, ja kaikki hänen syntinsä annettiin anteeksi ja unohdettiin. Siten on käynyt ilmeiseksi näiden Häntä koskevien sanojen totuus: ”Nopea on Hän tilinteossa.” Näin Jumala muuttaa vääryyden vanhurskaudeksi, jospa vain tutkisitte jumalallisen tiedon valtakuntia ja luotaisitte Hänen viisautensa salaisuuksia. Samoin jokainen, joka nautti rakkauden maljasta, sai osansa ikuisen laupeuden valtamerestä ja iankaikkisen armon sadekuuroista ja astui uskon elämään – taivaalliseen ja iankaikkiseen elämään. Mutta se, joka kääntyi pois tuosta maljasta, tuomittiin ikuiseen kuolemaan. Kirjoituksissa esiintyvillä käsitteillä ”elämä” ja ”kuolema” tarkoitetaan uskon elämää ja epäuskon kuolemaa. Valtaosa ihmisistä ei kyennyt käsittämään näiden sanojen merkitystä, vaan hylkäsi Ilmaisijan ja halveksi Häntä, epäsi itseltään Hänen jumalallisen johdatuksensa valon ja kieltäytyi seuraamasta tuon kuolemattoman Kauneuden esikuvaa.

76 Qurán 2:253.

77 Qur’án 7:146.

78 Qur’án 6:35.

79 Jes. 65:25.

80 Qur’án 7:179.