31-40

31Ja nyt Hänen sanoistansa: ”Aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta.” Jumalan profeettojen kirjoituksissa mainituilla käsitteillä ”aurinko” ja ”kuu” ei tarkoiteta yksinomaan näkyvän maailmankaikkeuden aurinkoa ja kuuta. Ei, vaan lukemattomat ovat heidän näille käsitteille antamansa merkitykset. Kussakin tapauksessa he ovat antaneet niille aivan erityisen sisällön. Siten ”auringolla” yhdessä mielessä tarkoitetaan niitä totuuden aurinkoja, jotka kohoavat ikiaikaisen kirkkauden aamunkoitosta sivu 44 ja täyttävät maailman armolla, joka runsaana vuodatetaan korkeudesta. Nämä totuuden auringot ovat Jumalan yleismaailmallisia ilmaisijoita Hänen ominaisuuksiensa ja nimiensä maailmoissa, ja niin kuin näkyvä aurinko Jumalan, Toden, Palvotun säädöksen mukaisesti edistää maisten asioiden, kuten puiden, hedelmien ja niiden värien, maan mineraalien ja kaiken luomakunnan maailmassa tavattavan kehittymistä, samoin jumalalliset valonlähteet saattavat lempeällä hoivallaan ja kasvattavalla vaikutuksellaan jumalallisen ykseyden puut, Hänen ainoutensa hedelmät, irrottautuneisuuden lehdet, tiedon ja varmuuden kukkaset sekä viisauden ja ilmaisun myrtit olemaan ja näkymään. Siten näiden Jumalan valonlähteiden ilmestyessä maailma uudistuu, iankaikkisen elämän vedet tulvehtivat, laupeuden aallot hyrskyävät, armon pilvet kasaantuvat ja anteliaisuuden tuuli puhaltaa kaikkien luotujen ylle. Näiden Jumalan valonlähteiden synnyttämä lämpö ja heidän sytyttämänsä kuolemattomat tulet saavat Jumalan rakkauden valon palamaan rajuna ihmiskunnan sydämessä. Näiden irrottautuneisuuden vertauskuvien runsaan armon voimasta iankaikkisen elämän henki puhalletaan kuolleisiin ruumiisiin. Varmastikin näkyvä aurinko on vain tuon Totuuden Päiväntähden kirkkauden vertauskuva, tuon Auringon, jolla ei milloinkaan voi olla vertaista, ei kaltaista, ei kilpailijaa. Hänen kauttaan kaikki olennot elävät, liikkuvat ja ovat olemassa. Hänen armonsa kautta ne tulevat nähtäviksi ja Hänen luokseen ne kaikki palaavat. sivu 45 Hänestä kaikki ovat saaneet alkunsa ja Hänen ilmoituksensa aarrekammioihin ne ovat kaikki jälleen palanneet. Hänestä kaikki luodut lähtivät ja Hänen lakinsa holveihin ne palasivat.

32Se, että nämä jumalalliset valonlähteet näyttävät aika ajoin olevan tiettyjen nimien ja ominaisuuksien rajoittamia, kuten olet todennut ja nytkin toteat, johtuu vain joidenkin henkilöiden epätäydellisestä ja rajallisesta ymmärryksestä. Muutoin he ovat kaikkina aikoina olleet ja tulevat halki ikuisuuden olemaan jokaisen ylistävän nimen ylitse ylennetyt ja jokaisen kuvailevan ominaisuuden yläpuolelle pyhitetyt. Ainoankaan nimen ydinolemus ei voi toivoa pääsevänsä niiden pyhään kartanoon, eikä kaikista ominaisuuksista korkein ja puhtain voi milloinkaan lähestyä niiden kirkkauden valtakuntaa. Mittaamattoman korkealla ihmisten ymmärryksen yläpuolella ovat Jumalan profeetat, joita ihmiset eivät voi tuntea muutoin kuin heidän itsensä välityksellä. Kaukana on Hänen kirkkaudestansa, että Hänen valittujensa kunniasta todistaisi kukaan muu kuin heidän oma henkilönsä. Ylennetyt ovat he ihmisten ylistyksen yläpuolelle, korotetut ovat he ylitse ihmisymmärryksen!

33”Tahrattomien sielujen” kirjoituksissa on käsitettä ”auringot” monesti käytetty Jumalan profeetoista, noista irrottautuneisuuden loistavista vertauskuvista. Kyseisten kirjoitusten joukossa ovat seuraavat ”Nudbih-rukouksessa”23 esiintyvät sanat: ”Minne ovat menneet sivu 46 säteilevät auringot? Mihin ovat poistuneet loistavat kuut ja välkkyvät tähdet?” Näin on käynyt selväksi, että käsitteet ”aurinko”, ”kuu” ja ”tähdet” tarkoittavat ensisijaisesti Jumalan profeettoja, pyhimyksiä ja heidän kumppaneitaan, noita valonlähteitä, joiden tiedon valo on vuodattanut kirkkautta näkyvän ja näkymättömän maailmoihin.

34Toisaalta näillä käsitteillä tarkoitetaan aiemman uskontojärjestelmän jumaluusoppineita, jotka elävät uudempien ilmoitusten aikana ja jotka pitävät käsissään uskonnon ohjaksia. Jos nämä jumaluusoppineet ottavat vastaan uuden ilmoituksen valon, ovat he Jumalalle otollisia ja säteilevät iankaikkista valoa. Muutoin heidät julistetaan sammuneiksi, vaikka he näennäisesti olisivatkin ihmisten johtajia, sillä usko ja epäusko, ohjaus ja erhe, onni ja kurjuus, valo ja pimeys riippuvat kaikki Hänen hyväksynnästään, joka on Totuuden Päiväntähti. Jokaisesta aikakautensa jumaluusoppineesta, joka tilinteon päivänä saa todellisen tiedon Lähteeltä uskonvarmuuden, tulee totisesti oppineisuuden, jumalallisen suosion ja todellisen ymmärryksen valon vastaanottaja. Muutoin hänet leimataan syylliseksi mielettömyyteen, epäykseen, pilkkaan ja ahdistuksen aiheuttamiseen.

35Jokaiselle valppaalle havainnoijalle on selvää ja ilmeistä, että niin kuin tähden valo himmenee auringon loistavan kirkkauden rinnalla, niin myös maallisen tiedon, viisauden ja ymmärryksen valonlähde katoaa olemattomuuteen joutuessaan kasvotusten Totuuden sivu 47 Auringon, jumalallisen valaistuksen Päiväntähden kanssa.

36Se, että käsitettä ”aurinko” on käytetty uskonnon johtajista, johtuu näiden ylevästä asemasta, näiden kuuluisuudesta ja maineesta. Tällaisia ovat kunkin aikakauden yleistä tunnustusta nauttivat jumaluusoppineet, jotka puhuvat arvovaltaisesti ja joiden maine on lujasti vakiintunut. Jos he heijastavat Totuuden Aurinkoa, heidät varmasti luetaan kaikista valonlähteistä loistavimpiin; muutoin heitä on pidettävä helvetillisen tulen polttopisteinä. Kuten Hän sanoo: ”Totisesti aurinko ja kuu ovat molemmat tuomitut helvetin tulen tuskaan.”24 Epäilemättä tunnet tässä säkeessä mainittujen käsitteiden ”aurinko” ja ”kuu” tulkinnan, joten siihen ei ole tarpeen puuttua. Ja kenessä on tämän ”auringon” ja ”kuun” aineksia, ken toisin sanoen seuraa näiden johtajien esikuvaa kiinnittäen kasvonsa valheeseen ja kääntyen pois totuudesta, on epäilemättä lähtöisin helvetin pimeydestä ja on sinne takaisin palaava.

37Niinpä meidän, oi etsijä, on tartuttava lujasti ‘Urvatu’l Vuthqáhan, jotta kenties voisimme jättää taaksemme erheen synkän yön ja ottaa vastaan jumalallisen johdatuksen sarastavan valon. Emmekö pakenisi epäyksen kasvoja ja etsisi varmuuden suojaavaa siimestä? Emmekö vapauttaisi itseämme saatanallisen synkeyden kauhusta ja rientäisi taivaallisen sivu 48 Kauneuden nousevaan valoon? Tällä tavoin Me lahjoitamme teille jumalallisen tiedon Puun hedelmiä, jotta voitte iloiten ja riemuiten oleilla jumalallisen viisauden Ridvánissa.

38Toisaalta käsitteillä ”aurinko”, ”kuu” ja ”tähdet” tarkoitetaan lakeja ja opetuksia, joita jokaisessa uskontojärjestelmässä on säädetty ja julistettu, kuten rukousta ja paastoa koskevat lait. Qur’ánin lain mukaan näitä on profeetta Muhammadin kauneuden siirryttyä tuonpuoleiseen pidetty Hänen uskontojärjestelmänsä laeista keskeisimpinä ja velvoittavimpina. Tästä todistavat perimätietojen ja aikakirjojen tekstit, joita ei niiden tunnettuuden vuoksi ole tässä tarpeen selostaa. Itse asiassa jokaisessa uskontojärjestelmässä on rukousta koskevaa lakia tähdennetty ja yleisesti noudatettu. Tästä todistavat muistiin merkityt perimätiedot, joita pidetään Totuuden Päiväntähdestä, profeetta Muhammadin sisimmästä olemuksesta, syttyneiden valojen ilmoittamina.

39Perimätiedot ovat vahvistaneet sen, että kaikissa uskontojärjestelmissä rukouksen laki on muodostanut kaikkien Jumalan profeettojen ilmoituksen perusaineksen – laki, jonka muoto ja toteutus on mukautettu kunkin aikakauden erilaisiin tarpeisiin. Koska jokainen uusi ilmoitus on kumonnut tavat, tottumukset ja opetukset, jotka aikaisempi uskontojärjestelmä on selvästi, nimenomaisesti ja horjumattomasti säätänyt, on näitä sen vuoksi vertauskuvallisesti ilmaistu käsitteillä ”aurinko” ja ”kuu”. sivu 49 ”Jotta Hän voisi koetella, kuka teistä osoittautuu parhaaksi teoissa.”25

40Lisäksi perimätiedoissa on käsitteitä ”aurinko” ja ”kuu” käytetty rukouksesta ja paastosta, sillä niin kuin on sanottu: ”Paasto on valaistusta, rukous on valoa.” Eräänä päivänä muuan tunnettu jumaluusoppinut tuli käymään luonamme. Keskustellessamme hänen kanssaan hän viittasi yllä mainittuun perimätietoon. Hän sanoi: ”Koska paastoaminen lisää ruumiin lämpöä, sitä on verrattu auringon valoon, ja koska öinen rukous virvoittaa ihmistä, on sitä verrattu kuun loistoon.” Siitä ymmärsimme, että tuolle miespololle ei ollut suotu pisaraakaan todellisen ymmärryksen valtamerestä ja että hän oli eksynyt kauas jumalallisen viisauden palavasta Pensaasta. Niinpä huomautimme hänelle kohteliaasti sanoen: ”Teidän kunnia-arvoisuutenne tälle perimätiedolle antama tulkinta on se, joka on vallalla kansan keskuudessa. Voitaisiinko se ehkä tulkita toisin?” Hän kysyi Meiltä: ”Mikä tulkinta sillä voisi olla?” Me vastasimme: ”Muhammad, Profeettojen Sinetti ja Jumalan valituista merkittävin, on verrannut Qur’ánin uskontojärjestelmää taivaaseen sen ylevyyden, sen suuren vaikutusvallan, sen majesteettiuden ja sen kaikki uskonnot kattavan luonteen vuoksi. Ja niin kuin aurinko ja kuu ovat taivaan kirkkaimmat ja hallitsevimmat valonlähteet, samoin on myös Jumalan uskonnon taivaalle asetettu kaksi loistavaasivu 50 valoa: paasto ja rukous. ’Islám on taivas; paasto on sen aurinko, rukous sen kuu.’”

23 Kahdennentoista imámin valitusrukous.

24 Qur’án 55:5.

25 Qur’án 67:2.