‘Abdu'l-Bahán puheita Pariisissa

Toinen periaate: Ihmiskunnan ykseys

Lähdetiedostona käytetty: ‘Abdu'l-Bahán puheita Pariisissa, 1984

Sisällys

Toinen periaate: Ihmiskunnan ykseys

sivu 155

Marraskuun 11. päivänä 1911

Eilen puhuin Bahá'u'lláhin opetusten ensimmäisestä periaatteesta, 'totuuden etsimisestä', siitä kuinka ihmisen on välttämätöntä luopua kaikenlaisesta taikauskosta ja jokaisesta perimätiedosta, joka voisi sokaista hänen silmänsä kaikissa uskonnoissa olevalle totuudelle. Hän ei saa, yhtä uskonnonmuotoa rakastaessaan ja siitä kiinni pitäessään, halveksia kaikkia muita uskontoja. On välttämätöntä, että hän etsii totuutta kaikista uskonnoista. Ja jos hän etsii vakavasti, hän varmastikin onnistuu.

Ensimmäinen huomio, jonka teemme 'etsiessämme totuutta', johdattaa meidät toiseen periaatteeseen, joka on 'ihmiskunnan ykseys'. Kaikki ihmiset ovat saman Jumalan palvelijoita. Sama Jumala hallitsee kaikkia maailman kansoja ja Hän iloitsee kaikista lapsistaan. Kaikki ihmiset ovat samaa perhettä; ihmisyys kruunaa jokaisen ihmisen pään.

Luojan edessä kaikki Hänen lapsensa ovat yhdenvertaisia. Hänen hyvyytensä kohdistuu kaikkiin. Hän ei suosi tätä tai tuota kansakuntaa vaan kaikki yhtäläisesti ovat Hänen luotujaan. Koska näin on, miksi meidän pitäisi tehdä jaotteluja ja erottaa rotu toisesta sivu 156 rodusta? Miksi meidän pitäisi luoda taikauskon ja perinteiden aitauksia ja täten aiheuttaa ihmisten keskuudessa eripuraisuutta ja vihaa?

Ainoat erot ihmisperheen jäsenten välillä ovat aste-erot. Toiset ovat kuin tietämättömiä lapsia, heitä on kasvatettava, kunnes he saavuttavat kypsyyden. Toiset ovat kuin sairaita, heitä on kohdeltava hellästi ja huolehtivasti. Kukaan ei ole paha tai ilkeä. Me emme saa tuntea vastenmielisyyttä näitä lapsiraukkoja kohtaan. Meidän on kohdeltava heitä erittäin ystävällisesti, opettaen tietämättömiä ja hellästi hoivaten sairaita.

Miettikäähän: ykseys on välttämätön olemassaololle. Rakkaus on itse elämän aiheuttaja. Toisaalta taas erottautuminen aiheuttaa kuoleman. Aineellisen luomakunnan maailmassa esimerkiksi kaiken elämä riippuu ykseydestä. Aineosasia, jotka muodostavat puun, mineraalin tai kiven, pitää koossa vetovoiman laki. Jos tämä laki lakkaisi hetkeksikin vaikuttamasta, aineosaset eivät pysyisi kiinni toisissaan vaan irtautuisivat, ja esine lakkaisi olemasta tuossa nimenomaisessa muodossa. Vetovoiman laki on liittänyt yhteen joitakin aineosasia tällaiseksi kauniiksi kukaksi, mutta kun vetovoima häviää tästä keskuksesta, kukka hajoaa ja lakkaa kukkana olemasta.

Samoin on suuren ihmiskuntaruumiin laita. Suurenmoinen vetovoima, sopusoinnun ja ykseyden laki pitää koossa tätä ihmeellistä luomakuntaa.

Mikä koskee kokonaisuutta, koskee myös osia. Olkoonpa kysymyksessä kukka tai ihmisruumis, kun siitä poistetaan vetovoiman aiheuttava tekijä, kukka tai ihminen kuolee. Tästä syystä on selvää, että vetovoima, sopusointu, ykseys ja rakkaus aiheuttavat elämää, sivu 157 kun taas vastenmielisyys, eripuraisuus, viha ja erottautuminen tuovat kuolemaa.

Olemme todenneet, että se mikä tuo hajaannusta olemassaolon maailmaan, aiheuttaa kuolemaa. Samalla tavoin tämä sama laki vaikuttaa hengen maailmassa.

Sen vuoksi jokaisen Ainoan Jumalan palvelijan pitäisi olla kuuliainen rakkauden laille ja välttää kaikkea vihaa, eripuraisuutta ja epäsopua. Tarkastellessamme luontoa huomaamme, että lauhkeammat eläimet ryhmittyvät yhteen laumoiksi ja parviksi, kun taas villit, kesyttömät eläimet, sellaiset kuin leijona, tiikeri ja susi, elävät erämaissa etäällä sivistyksestä. Kaksi sutta tai kaksi leijonaa saattaa elää ystävinä yhdessä, mutta tuhatkin lammasta voi oleskella samassa lammastarhassa ja suuri peurajoukko voi muodostaa yhden lauman. Kaksi kotkaa voi asua samalla alueella, mutta tuhat kyyhkystä voi kerääntyä samaan asuinpaikkaan.

Ihmisen pitäisi kuulua vähintäänkin lauhkeiden eläinten joukkoon. Mutta kun hänestä tulee julma, hän on julmempi ja ilkeämpi kuin eläinkunnan villeimmät eläimet.

Nyt Bahá'u'lláh on julistanut 'Ihmiskunnan ykseyden'. Kaikki kansat ja kansakunnat ovat yhtä perhettä, yhden Isän lapsia, ja heidän pitäisi olla toisilleen veljiä ja sisaria. Toivon, että yritätte elämässänne toteuttaa ja levittää tätä opetusta.

Bahá'u'lláh sanoi, että meidän tulisi rakastaa myös vihollisiamme ja kohdella heitä kuin ystäviä. Jos kaikki ihmiset noudattaisivat tätä periaatetta, ihmisten sydämissä vallitsisi mitä suurin ykseys ja ymmärtämys.