‘Abdu'l-Bahán puheita Pariisissa

Henkinen kaipaus lännessä

Lähdetiedostona käytetty: ‘Abdu'l-Bahán puheita Pariisissa, 1984

Sisällys

Henkinen kaipaus lännessä

sivu 77

Marraskuun 6. päivänä 1911

'Abdu'l-Bahá sanoi:

Te olette erittäin tervetulleita! Idän maista minä olen saapunut länteen ollakseni vähän aikaa kanssanne. Idässä sanotaan usein, että lännen ihmiset ovat vailla henkisyyttä, mutta sitä minä en ole havainnut. Kiitos Jumalan, minä näen ja tunnen, että läntisten kansojen keskuudessa on paljon henkistä kaipausta ja että joissakin tapauksissa heidän henkinen havaintokykynsä on jopa terävämpi kuin heidän itäisten veljiensä. Jos idässä annettua opetusta olisi velvollisuudentuntoisesti levitetty lännessä, nykypäivän maailma olisi paljon valistuneempi.

Vaikkakin kaikki suuret henkiset opettajat ovat aikaisempina aikoina ilmaantuneet idässä, siellä yhä on monia, joilta henkisyys puuttuu kokonaan. Hengen asioissa nämä ihmiset ovat yhtä kuolleita kuin kivi, eivätkä he toivokaan olevansa toisenlaisia, sillä he pitävät ihmistä vain korkeampana eläinmuotona ja arvelevat, että Jumalan asiat eivät kuulu ihmiselle.

Mutta ihmisen pyrkimyksen pitäisi kohota tätä korkeammalle. Alati hänen pitäisi katsoa itsensä yläpuolelle, sivu 78 alati ylöspäin ja eteenpäin, kunnes hän Jumalan armon kautta voi saapua Taivaan valtakuntaan. Toisaalta taas on ihmisiä, joiden silmät ovat avoinna näkemään vain aineellisen edistyksen ja kehityksen aineen maailmassa. Nämä ihmiset tutkivat mieluummin yhtäläisyyttä oman ruumiinsa ja apinan ruumiin välillä kuin mietiskelevät oman henkensä ja Jumalan hengen loistavaa yhteyttä. Tämä on todellakin kummallista, sillä muistuttaahan ihminen aiempaa luomakuntaa vain fyysisesti. Älynsä puolesta hän on täysin erilainen.

Ihminen kehittyy jatkuvasti. Hänen tietonsa piiri on alati laajeneva ja hänen henkinen toimintansa virtaa pitkin monia ja vaihtelevia uomia. Katsokaa, mitä ihminen on saavuttanut tieteen alalla, tarkastelkaa hänen monia löytöjään ja lukemattomia keksintöjään ja hänen syvällistä luonnon lakien ymmärtämystään.

Taiteen maailmassa on aivan samoin. Ja tämä ihmisen kykyjen ihmeellinen kehitys käy ajan kuluessa nopeammaksi ja nopeammaksi. Jos viimeisten tuhannen viidensadan vuoden löydöt, keksinnöt ja aineelliset saavutukset koottaisiin yhteen, huomaisitte, että viimeisen sadan vuoden aikana on tapahtunut suurempaa edistymistä kuin on tapahtunut edellisten tuhannen neljänsadan vuoden aikana. Sillä nopeus, jolla ihminen kehittyy, kasvaa vuosisata vuosisadalta.

Älyn voima on Jumalan suurimpia lahjoja ihmiselle. Se juuri tekee ihmisestä eläintä korkeamman olennon. Sillä vuosisata vuosisadalta, aikakausi aikakaudelta ihmisen älykkyys kasvaa ja käy terävämmäksi, kun taas eläimen äly säilyy samana. Eläimet eivät tänä päivänä ole yhtään älykkäämpiä kuin ne sivu 79 olivat tuhat vuotta sitten. Tarvitaanko tämän suurempaa todistusta osoittamaan ihmisen ja eläinkunnan erilaisuutta? Tuo erilaisuus on totisesti päivänselvä.

Mitä taas tulee henkisiin täydellisyyksiin, niin ne ovat ihmisen perintöoikeus ja kuuluvat koko luomakunnassa yksinomaan hänelle. Ihminen on todellisuudessa henkinen olento, ja vain hengessä eläessään hän on todella onnellinen. Tämä henkinen kaipuu ja tämä henkinen tajunta kuuluvat kaikille ihmisille yhtäläisesti, ja luja vakaumukseni on, että länsimaisessa ihmisessä on suurta henkistä kaipausta.

Palavana rukouksenani on, että idän tähti vuodattaisi loistavia säteitään läntiseen maailmaan, ja että lännen ihmiset nousisivat voimakkaasti, vakavasti ja rohkeasti auttamaan idässä olevia veljiään.