‘Abdu'l-Bahán puheita Pariisissa

Ajatuksen voima ja arvo riippuu sen ilmenemisestä toiminnassa

Lähdetiedostona käytetty: ‘Abdu'l-Bahán puheita Pariisissa, 1984

Sisällys

Ajatuksen voima ja arvo riippuu sen ilmenemisestä toiminnassa

sivu 10

Lokakuun 18. päivänä 1911

Ihmisen todellisuus on hänen ajatuksensa, ei hänen aineellinen ruumiinsa. Ajatusvoima ja animaalinen voima käyvät käsi kädessä. Vaikka ihminen onkin osa eläinkuntaa, hänellä on ajattelun voima, joka on suurempi kuin muilla luoduilla.

Jos ihmisen ajatus jatkuvasti pyrkii taivaallisia asioita kohti, hänestä tulee pyhimyksen kaltainen. Jos taas hänen ajatuksensa ei kohoa korkeuksiin vaan suuntautuu alaspäin ja keskittyy tämän maailman asioihin, hän muuttuu yhä materialistisemmaksi ja päätyy lopulta tilaan, joka on vain hiukan pelkän eläimen tilaa parempi.

Ajatukset voidaan jakaa kahteen luokkaan:

  1. ajatus, joka kuuluu yksinomaan ajatuksen maailmaan, ja
  2. ajatus, joka ilmaisee itsensä toiminnassa.

Jotkut miehet ja naiset ylpeilevät korkealentoisilla ajatuksillaan, mutta elleivät nämä ajatukset saavuta toiminnan tasoa, ne jäävät hyödyttömiksi: ajatuksen voima on riippuvainen sen ilmenemisestä tekoina. Filosofin ajatus saattaa kuitenkin, edistyksen ja kehityksen sivu 11 maailmassa, muuntautua muiden ihmisten toiminnaksi silloinkin, kun nämä filosofit ovat itse kykenemättömiä tai haluttomia toteuttamaan omassa elämässään korkeita ihanteitaan. Tähän ryhmään kuuluu filosofien enemmistö, sillä heidän opetuksensa ovat paljon heidän omien tekojensa yläpuolella. Tämä on ero niiden filosofien välillä, jotka ovat henkisiä opettajia ja niiden, jotka ovat pelkkiä filosofeja: henkinen opettaja on ensimmäisenä noudattamassa omia opetuksiaan, hän tuo toiminnan maailmaan henkiset käsityksensä ja ihanteensa. Hänen jumalalliset ajatuksensa esitetään selvinä maailmalle. Hänen ajatuksensa on hän itse, eikä häntä voida siitä erottaa. Kun me tiedämme jonkun filosofin korostavan oikeudenmukaisuuden tärkeyttä ja suurenmoisuutta ja näemme hänen sitten rohkaisevan vallanahnetta kuningasta sorrossa ja tyranniassa, käsitämme nopeasti, että tämä filosofi kuuluu ensimmäiseen ryhmään: hän ajattelee taivaallisia ajatuksia, mutta ei toteuta käytännössä vastaavia taivaallisia hyveitä.

Tällainen on mahdotonta henkisille filosofeille, sillä he ilmaisevat aina korkeat ja jalot ajatuksensa teoissa.