Samalla, kun taloudellinen kriisi on saanut monet kiinnittämään huomiota eriarvoisuuksiin kansallisella tasolla, eriarvoisuus rikkaiden ja köyhien välillä on alkanut muodostua globaalin vakauden uhkakuvaksi myös kansainvälisellä tasolla.

Aihe oli yksi niistä, joita YK-paneeli käsitteli osana 10.2. asti jatkuneen YK:n Sosiaalisen kehityksen komission tämänvuotista istuntoa. Keskustelut, joiden järjestelyihin osallistuivat Bahá'í Kansainvälinen Yhteisö ja ATD Fourth World, keskittyvät komission esille nostamaan aiheeseen köyhyyden poistamisesta. Keskusteluihin osallistui korkean tason YK-diplomaatteja, YK-edustustojen asiantuntijoita sekä kansalaisjärjestöjen edustajia.

Lausunnoissaan Venezuelan pysyvä YK-edustaja ja Sosiaalisen kehityksen komission puheenjohtaja, suurlähettiläs Jorge Valero, syytti globaalin kapitalismin liiallista vaikutusvaltaa kasvavasta epätasa-arvosta.

"Epätasa-arvo ja köyhyys, ilmastonmuutos ja ekosysteemien tuhoutuminen ovat kansainvälisen työjärjestyksen keskeisiä kysymyksiä", totesi suurlähettiläs Valero.

"Näihin vaikeuksiin voidaan puuttua tehokkaasti ainoastaan kiinnittämällä huomiota niitä aiheuttaviin rakenteellisiin tekijöihin: kulutukseen keskittyvään, itsekkääseen ja riistävään globaaliin järjestelmään, joka perustuu ihmisen ja luonnon kaupallistamiseen."

Helmikuun alussa pidettyihin keskusteluihin osallistuneiden korkean tason YK-diplomaattien joukossa oli suurlähettiläs Jorge Valero,  Venezuelan pysyvä YK-edustaja ja Sosiaalisen kehityksen komission puheenjohtaja (kuvassa vasemmalla). Läsnä olivat myös Christine Bockstal (kuvassa keskellä), Kansainvälisen työjärjestön Yhteiskunnallisen turvallisuusosaston Teknistä yhteistyötä ja maakohtaisia toimintoja koskevan ryhmän päällikkö; ja Sara Burke, Vanhempi menettelytapa-analyytikko Friedrich-Ebert –säätiöstä.

Jomo Kwame Sundaram, YK:n Taloudellisen kehityksen apulaispääsihteeri, totesi, että vaikka epätasa-arvon kysymyksiä tarkastellaan usein kansallisista näkökulmista, kaksi kolmasosaa globaalista epätasa-arvosta johtuu maiden välisistä eroista. Kansainväliset eroavaisuudet ovat Sundaramin mukaan erittäin vahvoja ja tällaiset epätasa-arvon ilmiöt ovat kasvaneet viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana.

"Suuri rahatalouden globalisaatiota koskeva lupaus oli, että jos rajoituksia vähennetään, on tuloksena vapaa pääomien virtaus, jolloin seurauksena on virta rikkailta köyhille. Tätä ei tapahtunut. Pääomat virtasivat ylämäkeen, ja virtaus tapahtuu köyhiltä rikkaille", sanoi  apulaispääsihteeri Sundaram.

Keskiviikkona 1. helmikuuta pidettyyn paneeliin osallistuivat muun muassa: Isabel Ortiz, UNICEFin Menettelytapoihin ja käytäntöihin liittyvien asioiden apulaisjohtaja; Christine Bockstal, Kansainvälisen työjärjestön Yhteiskunnallisen turvallisuusosaston Teknistä yhteistyötä ja maakohtaisia toimintoja koskevan ryhmän päällikkö; ja Sara Burke, Vanhempi menettelytapa-analyytikko Friedrich-Ebert –säätiöstä.

Apulaisjohtaja Ortiz toi esiin, että maailman väestön ylin 20 prosenttia saa yli 80 prosenttia maailman tuloista, mutta köyhimmän 20 prosentin osuus jää globaalilla tasolla alle yhteen prosenttiin.

"Kansallinen uudelleenjako ei riitä epätasa-arvon poistamiseen. On nähtävissä vahva yhteys tulotasoihin liittyvän suuren epätasa-arvon ja yhteiskunnallisen levottomuuden sekä taloudellisen epävakauden välillä", Ortiz totesi

Puheenvuorossaan Bahá'í Kansainvälisen Yhteisön (BIC) edustaja Ming Hwee Chong nosti esiin YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin äskettäiset lausunnot tulojen erilaisuuden kasvamisesta kaikilla tasoilla viimeisten 25 vuoden aikana. Tämä muodostaa maailmanlaajuisesti vakavan esteen köyhyyden poistamiselle ja sosiaaliselle yhdentymiselle.

Edustaja Chong totesi, että on aika esittää joitakin kriittisiä kysymyksiä niistä suhteista, jotka liittyvät köyhyyden poistamiseen ja taloudellisiin ääri-ilmiöihin, jotka tällä hetkellä vallitsevat maailmassa. Komissiolle laadittuun BIC-lausuntoon viitaten, edustaja Chong totesi, että ylivaltaa koskevat suhteet - yksi valtio toista kohtaan, yksi rotu toista kohtaan, yksi luokka tai sukupuoli toista kohtaan - vaikuttavat epätasa-arvoisesti tiedon lähteille pääsyyn.

Lausunnossa ilmaistaan myös huoli siitä, että "se materialistinen maailmankuva, jonka varassa moderni taloudellinen ajattelu lepää, kutistaa käsitykset arvosta, ihmisen tarkoituksesta ja ihmisten välisistä vuorovaikutuksista omaa etua tavoitteleviksi pyrkimyksiksi aineelliseen varallisuuteen."

Edustaja Chong totesi, että - vaikka nykyisen kriisin poliittisiin, menettelytapoja koskeviin ja toiminnallisiin tekijöihin on kiinnitetty paljon huomiota - oli keskustelujen päämääränä toimiminen yhteistyössä, jotta kyetään saamaan keskusteluihin tilaa pureutua syvällisemmin tarkoituksena nostaa pinnalle joitakin niistä kaiken perustalla olevista olettamuksista, jotka muokkaavat taloudellista ja sosiaalista todellisuuttamme.

Bahá'í Kansainvälisen Yhteisön YK-edustaja Ming Hwee Chong (kuvassa keskellä) puhumassa YK:ssa pidetyssä paneelikeskustelussa, joka on osa Yhteiskunnallisen kehityksen komission tämän vuoden istuntoja. Kuvassa vasemmalla Jomo Kwame Sundaram, YK:n Taloudellisen kehityksen apulaispääsihteeri.