Pelit ja leikit
Leikit auttavat lapsia oppimaan ja harjoittelemaan monia taitoja ja käsitteitä. Leikkien kautta lapset oppivat esimerkiksi tekemään yhteistyötä, tottelemaan sääntöjä ja koordinoimaan liikkeitään, ja opettaja voi käyttää leikkejä aivan kuten liitutaulua tai lukukirjaa. Tämän vuoksi leikit ovat yksi oleellinen osatekijä myös bahá'í-lastentunneilla.
Suurin osa lastentunneille valituista leikeistä on hyveiden harjaannuttamista edistäviä leikkejä tai niillä on jokin muu selkeä tavoite. Oppimista ei saavuteta ensimmäisellä kerralla, kun leikkiä leikitään. Toistuvasti käytettyinä leikit auttavat lapsia löytämään ja oivaltamaan keinoja toimia halutulla tavalla.
Voit kerrata joitakin olennaisia leikin merkitykseen ja ohjaamiseen liittyviä seikkoja Ruhi-instituutin kirjasta 3 Lastentuntien opettaminen taso 1 (osa 2: jaksot 8-12).
Ruhi 3 -lastentuntien leikit
Kirjasta 3 löytyy 15 oppituntia, joista kukin sisältää leikin. Leikit liittyvät hyveiden ja ryhmässä tarvittavien taitojen harjoitteluun. Nämä leikit löydät "Tunnit ikäryhmille" -sivulta, kohdasta 5-6 -vuotiaat.
Muut pelit ja leikit
Johdanto: hyvät ominaisuudet ovat meidän aarteitamme. Nämä aarteet kulkevat mukanamme aina ja kaikkialla, jos vain itse haluamme. Näistä aarteista on eniten iloa ja ne ovat arvokkaimpia silloin, kun jaamme ne toisten kanssa. Eli kun harjoittelemme hyviä ominaisuuksiamme.
Leikki: Täytä esim tyynyliina erilaisilla esineillä, joita tunnustelemalla tunnistetaan joko pussin päältä tai käsi pussin sisään laittaen. Yksi esineistä nimetään etukäteen ja se on aarre, joka yritetään tunnistaa. Pussi voidaan täyttää myös makaroneilla ja sitten niiden joukkoon sekoitetaan "timantteja", joita yritetään löytää.
Kaikki lapset muodostavat piirin pitäen kätensä avoinna edessään. Opettajalla on kädessään kolikko, kaunis kivi tms. Kolikko edustaa jotakin ominaisuutta, esimerkiksi ystävällisyyttä. Kävellessään piirin keskellä ohjaaja hivuttaa kätensä jokaisen lapsen käsien ylitse ja sanoo: "Mikko on ystävällinen, Maija on ystävällinen, Tiina on ystävällinen jne." Jokainen lapsi sulkee kätensä aivan kuin olisi saanut kolikon. Opettaja jättää kolikon oikeasti yhden lapsen käsiin. Hänen kuljettuaan koko piirin ympäri, yksi lapsista saa yrittää arvata, kenellä kolikko on sanomalla esimerkiksi: "Petri on hyvin ystävällinen." Petri avaa sitten kätensä ja näyttää, onko hänellä kolikko vai ei. Lapsella on kolme mahdollisuutta yrittää selvittää, kenellä kolikko on, minkä jälkeen leikki toistetaan käyttäen toista ominaisuutta.
Istutaan ympyrään lattialle niin, että kaikkien ojennetut jalat koskettavat keskellä toisten jalkoja. Otetaan toisia käsistä kiinni. Ohjaaja laittaa pallon peliin. Sitä yritetään liikuttaa myötäpäivään sylistä syliin, niin ettei käytetä käsiä apuna. Jotta leikki onnistuisi, tarvitaan toisten apua. Varotaan, ettei pallo pompahda ulos ringistä.
Tämäkin leikki harjoittaa yhteistyötaitoja, lisäksi siinä tarvitaan esimerkiksi avuliaisuutta, kärsivällisyyttä ja kekseliäisyyttä. Näitä ei kannata kertoa lapsille etukäteen, vaan lapsilta voi kysyä leikin päätyttyä, mitä hyviä ominaisuuksia tarvittiin, jotta pallo saatiin liikkumaan ja pysymään piirin sisällä. Voidaan myös yhdessä miettiä niitä asioita, jotka ovat leikkijöille vaikeita ja joissa tarvitsee toisten apua. Leikistä huomataan, että voidaksemme elää täällä, meistä jokainen tarvitsee omaan elämäänsä ja tehtäviinsä muiden apua.
Hyvehaastattelun tarkoituksena on virittää tietoisuutta hyveistä. Harjoitus sopii paremmin vanhemmille oppilaille, mutta voi sitä kokeilla nuorempienkin kanssa ohjaajan tai koulunkäyntiavustajan avustuksella. Lasten tulisi olla tilanteessa läsnä kunnioittavasti ja kuunnella tarkasti ilman kiusaamista, häiritsemistä, ohjeiden antamista tai vertaamista. Muistiinpanoja ei tarvitse tehdä. Harjoitellaan vain kuuntelua ja läsnäolemista. Kun haastattelu on tehty, keskustellaan siitä, mikä oli hyvää harjoituksessa.
Seuraavasta linkistä saat haastatteluohjeet ja -kysymykset oppilaille annettavaksi.
Hyvehaastattelu -kysymykset oppilaille
Pelataan tavallisen hirsipuun tapaan, mutta sanoina käytetään hyviä ominaisuuksia. Tämä on kiva tehtävä esim. tuokion alkuun sillä aikaa, kun odotellaan, että kaikki saapuvat paikalle.
Tämä leikki sopii ystävällisen kielen harjoittelemiseen.
Lue aluksi seuraava lyhyt ajatelma:
"Jokaisen sanan tulisi kulkea kolmen portin läpi ennen kuin se lausutaan.
Ensimmäisen portin vartija kysyy: onko se totta?
Seuraavalla portilla kysytään: onko se tarpeellista
ja kolmannella: onko se ystävällistä?"
Tästä seuraa leikki, jossa toimitaan seuraavasti:
1. Muodostetaan kolme paria.
2. Kukin pareista tarttuu toisiaan kädestä ja nostaa kätensä kaareksi ylös portiksi.
3. Portin tehneet parit asettautuvat jonoon siten, että kolme porttia muodostavat kujan. Jätä riittävästi tilaa "porttien" väliin. (n. metrin välein)
4. Ryhmän muut lapset saavat ohjeeksi miettiä ystävällisen lauseen, mutta sitä ei saa sanoa ääneen.
5. Heistä kukin vuorollaan saa tehtäväkseen kulkea porttikujan läpi.
6. Ensimmäiselle portille saavuttuaan portin muodostava pari laskee kätensä alas portin läpi yrittävän ympärille ja kysyy: onko se totta? Jos portin läpi yrittävä lapsi vastaa myönteisesti (lausetta ei tarvitse vielä kertoa), portin muodostava pari nostaa kätensä takaisin kaareksi ylös ja lapsi saa jatkaa matkaansa seuravalle portille. Jos vastaus on kielteinen, lapsi palaa takaisin jonoon miettimään ystävällistä lausetta.
7. Leikki jatkuu siten, että toisella portilla kysytään: onko se tarpeellista? ja kolmannella: onko se ystävällistä? Kolmannen portin kohdalla lause on sanottava ääneen (tätä ei kerrota etukäteen ohjeiden annossa vaan vasta, kun ensimmäinen porttien läpi yrittävä on tullut kolmannelle portille). Jos kaikki osallistujat hyväksyvät, että lause on ollut sekä totta, tarpeellinen että ystävällinen, lapsi voi päästä läpi viimeisestäkin portista ja hän saa siirtyä portiksi sellaisen lapsen tilalle, joka on kaikkein kärsivällisimmin jaksanut toimia porttina.
8. Leikki päättyy, kun kaikki ryhmän jäsenet ovat saaneet tilaisuuden yrittää kulkea porttikujan läpi tai kun leikin ohjaaja päättää.
Tämän leikin tarkoituksena on korostaa yhteistyötä ja yhdessä oivaltamisen iloa. Kaksi leikkijöistä menee oven ulkopuolelle. Muut muodostavat piirin ja ottavat toisiaan käsistä kiinni. Tarkoituksena on pujottautua tiukkaan solmuun ilman, että käsistä päästetään irti. Kun solmu on valmis, kutsutaan oven ulkopuolella olevat sisään. He antavat suullisia ohjeita, joiden avulla solmua selvitetään. Tavoitteena on, että solmussa olleet palaavat ohjeiden avulla piiriksi käsiä irrottamatta.
Tässä leikissä korostetaan yhteistyön harjoittelua. Tavoitteena on pitää ilmapallot ilmassa siten, että kukin saa koskettaa palloa vain kahdesti kerrallaan. Tämän jälkeen jonkun muun on tultava hätiin, jotta pallo pysyy ilmassa. Jos pallo putoaa, siitä voidaan laittaa merkintä taululle/paperiin. Leikki päättyy, kun merkintöjä on tullut esim. viisi. (Lukumäärästä voidaan sopia.)
Kosketusten ja ilmapallojen määrää voidaan vaihdella sen mukaan, halutaanko lisätä vaikeusastetta. Aluksi kannattaa aloittaa niin, että ilmapalloja on puolet oppilaiden määrästä. Esim. jos ryhmässä on kuusi lasta, kolme ilmapalloa on riittävä määrä. Haastetta tehtävään voi lisätä myös niin, että ryhmäläisiä kehotetaan käyttämään ääntä vain kuiskaten.
Tässä leikissä tarvitaan tarkat silmät, huomaamista ja malttia. Se joka on patsas, ottaa jonkin asennon. Muut katsovat tarkkaavaisesti ja painavat mieleensä, miltä patsas näyttää. Sitten käännytään selin patsaaseen ja patsas vaihtaa hiukkasen asentoaan. Luvan saatuaan lapset saavat kääntyä tutkimaan patsasta, miten patsas on muuttanut asentoaan. Se joka huomaa ensin, saa seuraavaksi olla patsas.
Yksi leikkijöistä ilmoittautuu peiliksi ja asettuu seisomaan selin muihin pelaajiin lyhyen matkan päähän. Etäisyys riippuu pelaajien lukumäärästä ja tilan antamista mahdollisuuksista. Muut pelaajat seisovat rivissä.
Leikin perusajatuksena on päästä peiliksi peilin paikalle. Niinpä pelaajat lähtevät hiljaisesti etenemään kohti edessä selin olevaa peiliä. Vaikeaa päämäärän saavuttamisesta tekee se, että peilillä on oikeus pienin väliajoin (ei liian usein, koska silloin leikistä menee maku) kääntyä ja katsoa ketkä liikkuvat. Jos hän havaitsee joissakin pelaajista liikettä, hän mainitsee kyseisen pelaajan nimeltä ja tämän on palattava lähtöviivalle. Peili voi myös käskeä leikkijöitä tekemään jotakin, kun hän on kasvotusten pelaajiin. Esimerkiksi pyytää punapaitaisia tulemaan kolme askelta lähemmäksi peiliä tai sinisilmäisiä ottamaan kolme askelta taaksepäin.
Näin jatketaan kunnes joku taitava ja onnekas koskettaa peiliä selkään ja huudahtaa "Peili!" Tämän jälkeen peilinä olija vaihtuu ja leikki voidaan aloittaa alusta.
Peililtä vaaditaan aina suunnatonta rehellisyyttä ja kaikilta pelaajilta kärsivällisyyttä ja leikkimieltä.
Leikin tavoitteena on lisätä keskittymistä ja ottaa kontaktia toisiin. Seistään piirissä. Yksi ryhmäläisistä aloittaa leikin ottamalla kontaktia toiseen ryhmäläiseen. Kontaktinotto tapahtuu siten, että sormella osoitetaan jotakuta ja sanotaan ZIP, jos henkilö on toisella puolella piiriä tai ZAP, jos henkilö on hänen vieressään. BOING-sanalla voi antaa vuoron takaisin viestin lähettäjälle. Leikki etenee siten, että viesti kulkee mahdollisimman nopeasti ryhmän jäseneltä toiselle käyttäen em. sanoja.
Variaatio: sormella osoittamisen sijaan voidaan ottaa avuksi hernepussi (tai pehmeä pallo, tms.), joka heitetään sen jälkeen, kun on ottanut katsekontaktin henkilöön ja sanonut zip, zap tai boing. Piirissä seisomisen sijaan voidaan istua ison pöydän tai yhteen laitettujen pulpettien ympärillä. Jos käytössä on esim. erivärisiä hernepusseja, voidaan leikkiä, että yksi pusseista on tulikuuma, ja se on saatava mahdollisimman pian heitettyä omasta kädestä pois. Jos hernepussi putoaa eli vastaanottaja ei saa koppia, otetaan toinen pussi, joka onkin leikisti jääkylmä ja sekin pitää saada liikkumaan mahdollisimman sujuvasti, ettei se sula. Jos tämäkin pussi putoaa, tulee vielä viimeinen pussi, joka on leikisti niin piikikäs, että sitä ei voi pitää käsissään hetkeäkään, vaan sekin pitää saada heitettyä toisille mahdollisimman pian.
Aseta jokaiselle lapselle kämmenelle kuivattu lehti tai kukan terälehti. Kehoita heitä puristamaan kätensä nyrkkiin. Mitä tapahtuu? Anna sitten yhdelle lapsista kämmenelle uusi ehjä kuivattu lehti. Pyydä häntä poimimaan lehti kämmeneltään niin varovasti kuin suinkin ja asettamaan se toisen lapsen kämmenelle. Jatka kunnes kaikki lapset ovat saaneet yrittää ottaa lehden kämmeneltään ja laittaa sen toisen lapsen kämmenelle rikkomatta sitä.
Leikkiä voi seurata askartelutehtävä "Ikkunakoriste lehdistä".
Puhalletaan saippuakuplia. Huomataan, että kuplat ovat herkkiä ja rikkoutuvat helposti. Pitää oppia puhaltamaan varovasti ja hellävaraisesti, jotta kupla säilyy ehjänä ja pääsee lentoon. Kannattaa piipahtaa ulkosalla tekemässä tämä harjoitus.
Käytä käytännön tilanteita kuvaavia kuvakortteja apuna keskustelemaan lempeydestä. Kortit voit sujauttaa pussukkaan ja antaa kunkin lapsen vuorollaan valita yhden kortin ja kertoa, mitä kortti kertoo lempeydestä tai sen puutteesta. Kun lapsi on sanonut sanottavansa, kannusta muista lapsia kertomaan, jos heillä on jotain lisättävää, jotta saadaan mahdollisimman monipuolisia vastauksia.
Tästä löytyy korttimoniste, josta voit leikata kortit ja mielellään vahvistaa ne kontaktimuovilla suojaten.
lempeyskuvakortit
Käytä käytännön tilanteita kuvaavia kuvakortteja apuna keskustelemaan kunnioittamisesta. Korteissa on myös kysymyksiä, jotka ohjaavat keskustelua. Kortit voit sujauttaa pussukkaan ja antaa kunkin lapsen vuorollaan valita yhden kortin ja koettaa vastata kortin kysymykseen. Kun lapsi on sanonut sanottavansa, kannusta muista lapsia kertomaan, jos heillä on jotain lisättävää, jotta saadaan mahdollisimman monipuolisia vastauksia.
Tästä löytyy korttimoniste, josta voit leikata kortit ja mielellään vahvistaa ne kontaktimuovilla suojaten.
kunnioituskuvakortit
Pesäpuun (www.pesapuu.fi) monia eri ilmeitä ja tunnetiloja kuvaavat nallekortit ovat oivallinen työkalu lasten kuulumisten tiedusteluun ja avoimen jakamisen ilmapiirin luomiseen ryhmässä. Lapsille voi antaa tehtäväksi valita korteista kolme, jotka parhaiten kuvaavat, mitä heille kuuluu tai miltä heistä tuntuu tänään. Kukin saa vuorollaan kertoa yhdestä kortista. Lapset saavat näin harjoitella toistensa kuuntelemista (huomaavaisuus) ja oman vuoronsa odottamista (kärsivällisyys) sekä omien ajatustensa jakamista (avoimuus ja rohkeus).
Tunnetilakortit voi myös askarrella itse tai lasten kanssa leikkaamalla lehdistä kuvia.
Mukava lopetusleikki. Laita musiikki soimaan ja anna lapsille ohjeeksi liikkua musiikin mukana. Kun musiikki taukoaa, kaikki kävelijät pysähtyvät ja halaavat itseään lähinnä olevaa. Sitten musiikki ja kävely jatkuu. Seuraavan kerran, kun musiikki taukoaa, kolme halaa. Näin jatketaan musiikkikävely - tauko - halaus, kunnes viimeisellä kerralla kaikki halaavat.
Kätketyt Sanat -liikennevaloleikki
Rohkeuspelin kysymyksiä